Vihreä siirtymä perustettava osaamiseen

Joulukuussa pidetty hallitustenvälinen ilmastokokous COP28 vei ilmastopolitiikkaa jälleen askeleen eteenpäin. Merkittävimmät päätökset koskivat ilmastotuhorahaston perustamista, fossiilisten polttoaineiden alasajoa sekä ilmastotoimien määräaikaistarkastelua.

Etenkin fossiilisten polttoaineiden alasajo antoi odottaa itseään kokouksen loppuun asti. Vaikka sopimustekstin sitovuuteen voi suhtautua skeptisesti, on sillä merkitystä jatkoa ajatellen. Viesti fossiilisten polttoaineiden alasajosta tuli vähän selkeämmäksi kuin mitä se on aikaisemmin ollut. Tämä puolestaan vauhdittaa investointeja puhtaaseen siirtymään hieman lisää verrattuna siihen, että sopimusta ei olisi saatu ulos, kuten Suomen ympäristöministeri Kai Mykkänen totesi kokouksen jälkeen.

Vihreän siirtymän vauhdittumisesta kertoo noin 120 maan sitoutuminen uusiutuvan energian kolminkertaistamiseen vuoteen 2030. Tämä todistaa kuinka teknologinen kehitys ja talous vievät muutosta nyt nopeasti eteenpäin. Lisäksi vuoteen 2050 ydinvoiman kolminkertaistaminen antaa uskoa, että pitkään vaikeuksissa ollut ydinvoima astuu ensi vuosikymmenen aikana mukaan fossiilienergian syrjäyttämisessä. Vihreästä siirtymästä onkin jo tullut massiivinen teollinen ja taloudellinen siirtymä, jossa vuosittaiset investoinnit ylittävät kohta 2000 miljardin euron tason.

Vihreän siirtymän vauhdittumisesta kertoo noin 120 maan sitoutuminen uusiutuvan energian kolminkertaistamiseen vuoteen 2030.

Mutta samalla kun tekniikka ja talous vievät muutosta eteenpäin, on vastustus politiikan puolella voimistumassa. Tästä on jo ollut merkkejä ilmassa jo viime vuoden vaaleissa eri Euroopan maissa, ja kesän europarlamenttivaalit uhkaavat muodostua EU:n vihreän siirtymän jarruttajaksi. Jos haluamme onnistua vihreässä siirtymässä ja varmistaa sille poliittinen tuki kansalaisten keskuudessa, tulisi meidän keskittyä entistä enemmän siirtymän oikeudenmukaisuuteen ja siirtymän etujen esille nostamiseen.

Oikeudenmukaisesta siirtymästä onkin tullut olennainen osa vihreää siirtymää. Ilman sitä se uhkaa kaatua yhä kasvavaan kansalaisten vastustukseen, joka kanavoituu politiikan kautta.

Oikeudenmukainen siirtymä sisältää toimia, joilla varmistamme, että siirtymä pois fossiilitaloudesta tehdään taloudellisesti, sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Tällöin esimerkiksi energian hinta, työllisyys tai vihreän siirtymän vaikutukset eri alueisiin ja yhteisöihin ovat tärkeitä muutoksen arvioinnissa.

Suomessa asiaa voimme katsoa esimerkiksi alueellisilla eroilla vihreistä investoinneista, jossa Itä-Suomi uhkaa jäädä pahasti Länsi-Suomesta jälkeen. Tai Pohjois-Suomeen mahdollisesti tulevia kaivoshankkeita, joilla on sekä työllisyysvaikutus, mutta myös vaikutuksensa alueen herkkään luontoon ja alueen asukkaiden elinympäristöön.

Suomessa on puhuttu paljon puhtaan ja edullisen energian merkityksestä investointien houkuttelussa maahan. Tämä onkin hyvä lähtökohta, mutta se ei riitä. Keskeinen asia palkansaajajärjestöjen kannalta vihreässä siirtymässä onkin panostaminen osaamiseen. Tällä olisi monia tärkeitä vaikutuksia kehitykseen Suomessa, jota tulevat hyvin esille esimerkiksi Oulun asemaa tarkastelemalla.

1990-luvulla Suomi nousi tietoliikenteen vallankumouksessa maailman kärkimaihin juuri osaamisen avulla.

1990-luvulla Suomi nousi tietoliikenteen vallankumouksessa maailman kärkimaihin juuri osaamisen avulla. Oulun ihmettä käytiin katsomassa maailmalta asti, ja osaamiseen perustuva kasvu toi hyvinvointia alueelle ja koko Suomeen.

Osaamisen avulla nostetaan paitsi tuotannon jalostusarvoa, pidetään myös ihmiset muutoksessa mukana. Tämä ei ole vähäinen asia aikana, jolloin monet epäilevät muutoksen välttämättömyyttä tai onnistumista.

Osaamisesta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä puhuttiin myös COP28 – kokouksessa paljon, mutta suomalaisten poliitikkojen puheissa se kuuluu toistaiseksi paljon vähemmän.

Osaamiseen panostaminen olisikin erittäin tärkeää siirtymän onnistumisen ja yleisen hyväksyttävyyden kannalta. Moni maa panostaakin siihen tällä hetkellä huomattavasti Suomea enemmän. Lähivuosina voimme jo vertailla miten olemme menestyneet investointien houkuttelussa ja uusien yritysten läpimurrossa vihreän siirtymän eri osa-alueilla. Etenkin vertailu Pohjoismaiden välillä tai vaikka Pohjois-Ruotsiin tulee olemaan mielenkiintoista. Siinä on Suomelle todella kovia kirittäjiä.

Myös Suomen henkinen ilmapiiri on tällä hetkellä hyvin lamaantunut ja leikkauspuheet vievät uskoa elintason ja suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Oli leikkausten tarpeellisuudesta mitä mieltä tahansa, Suomi tarvitsisi nyt nopeasti uskoa ja kasvua luovaa puhetta ja toimintaa poliittisilta päättäjiltä. Tässä vihreä siirtymä, ja etenkin siihen liittyvä osaaminen ja jalostusarvon nosto olisivat paikallaan. Aikaikkuna tähän voi olla auki vain lyhyen ajan.

Jaakko Haikonen, STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija. Haikonen osallistui suomalaisen palkansaajaliikkeen edustajana COP28-kokouksessa.

Kirjoitus on julkaistu Kaleva-lehdessä 4.2.2024.