Vihreä siirtymä ei onnistu ilman osaavaa työvoimaa

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

Puhtaan, edullisen sähkön merkitys vihreässä siirtymässä on ymmärretty Suomessa hyvin. Tämä on hyvä lähtökohta teollisille miljardiluokan investoinneille, mutta edullisen sähkön lisäksi tarvitaan myös osaavaa työvoimaa. Jos Suomi ja Eurooppa haluavat onnistua vihreässä siirtymässä, on panostuksia alan osaamiseen lisättävä nopeasti. Samalla voimme helpottaa yritysten työvoimapulaa ja luoda kansalaisille uskoa työpaikkojen säilymiseen ja muutoksen onnistumiseen. 

Vastoin melko yleistä harhaluuloa, vihreän siirtymän työllisyysvaikutusten arvioidaan yleisesti olevan positiivisia. Konsulttiyhtiö McKinseyn mukaan vihreä siirtymä voi luoda Suomeen 200 000 työpaikkaa 2030 mennessä. Esimerkiksi akkualan arvioivaan työllistävän jo vuoteen 2027 mennessä kuusi tuhatta työntekijää ja välillisesti jopa 20 000. 

Vihreä siirtymä muuttaa, vaan ei mullista työtä. Useimmat kansainväliset ja kotimaiset selvitykset arvioivat, että suurin muutos liittyy työn sisältöön. Tämä edellyttää osaamisen kehittämistä ja päivittämistä. Muuten vihreän siirtymän pullonkaulaksi muodostuu osaavan työvoiman puute. Tästä on varoitellut muun muassa kansainvälinen energiajärjestö IEA

Myös suomalaiset työnantajat ovat kehityksestä huolissaan, eikä tilannetta helpota se, että työikäisten määrä vähenee väestön vanhetessa. Osaajapulasta ovat varoittaneet työnantaja- ja työntekijäjärjestöt.

Panostukset koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon ovat toimivia ratkaisuja. Niiden lisäksi on investoitava nykyistä voimakkaammin kotimaisen työvoiman osaamiseen. Osaajapula vaivaa useita muitakin maita ja kansainvälisistä osaajista on kova kilpailu.

Panostukset koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon ovat toimivia ratkaisuja.

Osaamistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Eri tutkintoihin sisältyvät yleisluontoiset kestävän kehityksen opinnot eivät yksin riitä, vaan lisää huomiota tulisi kiinnittää toimialakohtaisiin ja eri työtehtäviin liittyviin osaamistarpeisiin. Esimerkkejä osaamistarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta löytyy muun muassa Sitran rahoittamista kiertotalouden koulutuspiloteista, ja hyviä esimerkkejä tarvitaan lisää.

Osaamiseen panostaminen helpottaa työvoimapulaa, mutta sillä on toinenkin merkittävä vaikutus. Aikana, jolloin julkista taloutta sopeutetaan kipeillä leikkauksilla ja maailma näyttää muutenkin epävarmalta, osaaminen vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Tässä Eurooppa ja Suomikin voisivat ottaa mallia Yhdysvalloista, jossa vihreää siirtymää tehdään –ja siitä myös puhutaan – työpaikat ja investoinnit edellä.

EU-vaalit käydään ensi kesäkuussa, ja populistipuolueet käyttävät ihmisten pelkoja hyväkseen vaalikampanjoissaan. Vihreä siirtymä voi näyttäytyä pelottavana asiana etenkin niissä maissa, joille se merkitsee mittavien tulolähteiden hiipumista. 

Osaamisen avulla palkansaajat ja etenkin nuoret voivat tuntea enemmän osallisuutta vihreässä siirtymässä. Tämä luo uskoa siihen, että muutos parempaan on mahdollinen. 

Jaakko Haikonen, asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka, STTK 

Eero Jalava, johtava asiantuntija, kestävyysratkaisut, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 19.12.2023.

Ajankohtaista

5.3.2024

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toiminnasta perittävät maksut

Lue
5.3.2024

Ammattiliitto Jyty: Kolmasosa henkilöstöstä jätettiin ammattikorkeakouluja koskevan työehtosopimuksen ulkopuolelle

Lue
5.3.2024

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli

Lue
5.3.2024

Yliopistojen rahoitusmalli

Lue
4.3.2024

Tehy: Paikallisesta sopimisesta ei saa tulla vain uusi keino heikentää työehtoja

Lue
4.3.2024

SAK, Akava ja STTK: Työuralla tapahtuva opiskelu vaatii tukea

Lue
1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue