Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaarantaisi työntekijöiden oikeuden elinikäiseen oppimiseen

Kirjoittaja:

Riina Nousiainen

asiantuntija, koulutus ja osaaminen

Profiili

Osaajapula Suomessa syvenee. Erityisen huolestuttava tilanne on monissa sosiaali- ja terveysalan, kasvatusalan ja ICT-alan asiantuntija-ammateissa. Avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt selvästi ja työttömien työnhakijoita on moninkertaisesti avoimiin työpaikkoihin nähden (TEM Työnvälitystilasto). Kohtaanto-ongelma on muodostunut yhdeksi keskeiseksi työllisyyden kasvattamisen haasteeksi.

Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää, että työntekijöillä on joustavia mahdollisuuksia kouluttautua uuteen ammattiin, nostaa koulutus- tai osaamistasoa tai muutoin vahvistaa omaa ammattitaitoaan työurien aikana. Valitettavasti Petteri Orpon hallituksen esitys aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta antaa työntekijöille virheellisen signaalin siitä, että kouluttautuminen työuran aikana ei olisi kannattavaa. Tämä on erittäin huolestuttavaa ottaen huomioon, että siirtymä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, tuotantoprosessien automatisointi ja palveluiden digitalisoituminen muuttavat voimakkaasti osaamisvaatimuksia työelämässä.

Varallisuus ei saa muodostua esteeksi jatkuvalle oppimiselle

STTK vastustaa yksiselitteisesti hallituksen aikomusta lakkauttaa toimiva aikuiskoulutustuki. Aikuiskoulutustuki lisää tutkitusti koulutukseen osallistumista ja ammatinvaihtoa työuran aikana (Antti Kauhanen 2021). Huomattava osa aikuiskoulutustuen saajista on kouluttautunut työvoimapula-aloille ja -ammatteihin.

Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää, että työntekijöillä on joustavia mahdollisuuksia kouluttautua uuteen ammattiin, nostaa koulutus- tai osaamistasoa tai muutoin vahvistaa omaa ammattitaitoaan työurien aikana.

Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi työntekijöiden taloudellisia mahdollisia kouluttautua työuran aikana, nostaa koulutustasoa ja siten parantaa omaa työmarkkinakelpoisuuttaan. Tuen lakkauttaminen ei myöskään edistäisi tavoitetta lisätä matalasti koulutettujen ja usein pienipalkkaisissa ammateissa työskentelevien osallistumista jatkuvaan oppimiseen.

Aikuiskoulutustuki on rahoitettu lähes täysin työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla sen jälkeen, kun valtio luopui tuen perusosan rahoittamisesta vuonna 2017. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen siirtäisi vastuun opiskelun aikaisen toimeentulon rahoituksesta yksilöille. STTK:n näkemyksen mukaan työntekijöillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet uuden osaamisen hankkimiseen ja ammatinvaihtoon sosioekonomiseen asemaan ja varallisuuteen katsomatta myös aikuisiällä.

Sivistykselliset oikeudet turvataan parhaiten aikuiskoulutustukea uudistamalla

Hallituksen esityksessä tarkastellaan opintotukijärjestelmää vaihtoehtoisena keinona tukea opiskelun aikaista toimeentuloa. Opintotukea ei kuitenkaan ole suunniteltu aikuisväestön tarpeisiin, jossa korostuvat erilaiset taloudelliset vastuut kuten vastuu perheen toimeentulosta tai asuntolainasta. Opintotukea voi saada vain päätoimiseen opiskeluun, mikä sulkee esimerkiksi opiskelun avoimessa korkeakouluopetuksessa tuen ulkopuolelle. Opintotukikuukausien määrä korkeakoulutuksessa on rajattu yhteensä enintään 54 kuukauteen, mikä vaikeuttaa erityisesti alanvaihtajien koulutusmahdollisuuksia.

Perustuslain 16§:n 2 momentissa määriteltyjen sivistyksellisten oikeuksien mukaan jokaisella on oltava yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Muun muassa oikeusministeriön aikuiskoulutustuen lakkauttamista koskevassa lausunnossa on kiinnitetty huomiota tarpeeseen arvioida sivistyksellisten oikeuksien toteutumista niillä henkilöillä, joilla ei olisi oikeutta opintotukeen.

Sama huoli yhdenvertaisista mahdollisuuksista osallistua koulutukseen nousee esiin ILO:n yleissopimuksen 140 osalta, joka koskee taloudellisesti tuettua opintovapaata. Suomi on sitoutunut noudattamaan sopimusta. Sopimuksen mukaan taloudellisesti tuetun opintovapaan järjestelyjen tulee perustua säännölliseen ja riittävään, kansallisen käytännön mukaiseen rahoitukseen.

Palkansaajakeskusjärjestöt ovat yhdessä esittäneet, että aikuiskoulutustukea on uudistettava ja ilman katkoja. Järjestöt haluavat, että aikuiskoulutustuki kannustaa vahvemmin koulutustason nostoon ja pätevyysvaatimuksiin vastaamiseen, kohdentuu paremmin myös matalasti koulutetuille ja tukee osaamisen uudistamista esimerkiksi vihreän siirtymän ja digitalisaation luomiin osaamistarpeisiin. STTK:n näkemyksen mukaan aikuiskoulutustukea olisi mahdollista uudistaa esimerkiksi tuen saamisen ehtoja tai tuen kestoa muuttamalla.

Lähteet:

Kauhanen, Antti (2021). The effects of an education-leave program on educational attainment and labor-market outcomes. Education Economics, 29(6), 651-669.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue