Sähkön hinta kiristää mieltä ja keskustelua

Kirjoittaja:

Jaakko Haikonen

asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka

Profiili

Viime viikolla nähty poikkeuksellisen korkea sähkön hinta kiristi suomalaisten mieliä.  Etenkin paljon sähköä käyttävien kotitalouksien ja yritysten tilanne on ymmärrettävästi hankala ja lisää epävarmuuden tunnetta. Vaihteleva ja korkea sähkölasku vaikeuttaa yritysten ja kotitalouksien taloudenpitoa sekä kulujen suunnittelua.

Epävarmuuden lisääntyminen on hallaa myös poliittiselle keskustelulle ja yhteiskunnan ilmapiirille ylipäätään. Tästä on tällä vuosituhannella jo nähty useita esimerkkejä länsimaissa, ja myös Suomessa.

Korkean väliaikaisen sähkön hinnan aikana, olisi hyvä muistaa kokonaiskuva. Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa sähkön hinta on viime vuonna kääntynyt laskuun. Eurooppa joutui pari vuotta sitten tilanteeseen, jossa Venäjän kiihtynyt sota seurauksineen johti nopeasti energian hinnan nousuun. Energiakriisin pelättiin jatkuvan jopa joitakin vuosia ja johtavan erittäin pahoihin ongelmiin monissa maissa. Pahimmalta kuitenkin vältyttiin.

Myös Suomessa sähkön hinta putosi vuonna 2023 selvästi. Laskua edellisestä vuodesta oli Energiateollisuuden mukaan 64 prosenttia. Suomessa sähkön hinta oli toiseksi halvinta Euroopassa.

Korkean väliaikaisen sähkön hinnan aikana, olisi hyvä muistaa kokonaiskuva.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä korosti viime viikolla, että vuosi sitten syksyllä toteutuneet tuulivoimainvestoinnit, Olkiluodon kolmosreaktorin valmistuminen ja erinomaiset maan sisäiset siirtoyhteydet palauttivat Suomen edullisen sähkön maaksi.

Voimakkaaseen sähkön hinnan vaihteluun etenkin talvipäivinä on olemassa joitakin hillitseviä keinoja. Siirtoyhteyksien parantaminen, varastointi tai tuulivoiman lisärakentaminen auttavat vain johonkin pisteeseen asti. Ydinvoiman lisärakentaminen on myös tehokasta, mutta kestää pitkään ja on varsin kallista. Ihan vähään aikaan siitäkään ei ole tulossa apua.

Odotettavissa onkin, että tulemme näkemään myös lähivuosina sähkön hinnassa vaihtelua. Samaan aikaan tapahtuva liikenteen sähköistyminen tekee sähkön hinnasta kuluttajalle merkittävämmän asian kuin mitä se on ennen ollut. Sähkön päivittäiset hinnat näkyvätkin mediassa ihan eri tavalla kuin vielä joitakin vuosia sitten.

Jos hintavaihtelu tuntuu kohtuuttoman epämiellyttävältä, hyvä tapa reagoida siihen on hankkia kiinteä sähkösopimus. Senkin hinta on ollut laskusuunnassa.

Huolestuttava kokonaiskuva

Keskustelu sähkön hinnasta liittyy osaltaan keskusteluun energiamurroksesta, jonka keskellä jo olemme. On aivan ymmärrettävää, että epävarmuus sähkön hinnasta, ostovoimasta tai ylipäänsä muutoksesta energian tuotannossa nostattaa huolia. Siinä on paitsi sähkölasku, usein myös työpaikka kyseessä. Lisäksi moni katsoo sen vaikuttavan omaan elämäntapaansa tavalla, joka nostattaa vastustusta.

Samojen ongelmien, pelkojen ja mahdollisuuksien kanssa painitaan nyt koko Euroopassa. Tällä viikolla maanviljelijät Saksassa osoittavat mieltään maan hallitusta vastaan. Vaikka keskeinen kritiikin kohde on tukipakettien väitetty vähyys, on mukana myös kritiikkiä energian hinnan noususta. Energian hinnasta ja vihreästä siirtymästä onkin tullut yksi Saksan politiikan pääteemoista. Se on monessa maassa pääteema myös ensi kesän eurovaaleissa.

Hyvin kärkäs keskustelu ja voimakkaat syytökset eivät kerro kovinkaan hyvää Suomen resilienssistä. Euroopassa käydään suursotaa ja voimistuva ilmastonmuutos on kanssamme vielä pitkään. Ei tämä tästä helpommaksi muutu.

Hyvin kärkäs keskustelu ja voimakkaat syytökset eivät kerro kovinkaan hyvää Suomen resilienssistä.

Sähkön keskimääräisen hinnan lasku, fossiilienergian vähentämisestä aiheutuva Suomen vaihtotaseen vahvistuminen tai vihreän siirtymän tuoma työllisyyden nettokasvu tulisi silti nähdä mahdollisuutena. On paljon itsestämme kiinni, kuinka muutos Suomeen vaikuttaa.

Aivan kuten öljykriisi vuonna 1973 johti uusiin innovaatioihin ja teknologian kehittymiseen, myös Venäjän sota Ukrainassa seurauksineen vauhdittaa muutosta. Suomessa, kuten Euroopassa laajemminkin, tarvittaisiin selvempää poliittista johtajuutta murroskaudella. Tällä hetkellä tuohon haasteeseen ei vastata. Seurauksena on voimakasta eripuraa ja ulkopuolisten tahojen yritystä vaikuttaa keskusteluun ja vaaleihin. Tällä tulee olemaan vielä hintansa Euroopan kilpailulle USA:n, ja etenkin Kiinan kanssa sekä vaikutuksia poliittiseen kehitykseen Euroopassa ylipäätään.

Jaakko Haikonen
Kirjoittaja on STTK:n ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntija.

Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue