Kansainväliselle työjärjestölle (ILO) annettava raportti ratifioimattomista yleissopimuksista ja suosituksista (ILOn perussäännön 19 artikla)

SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle

Suositus nro 25, joka koskee tasa-arvoisuuden noudattamista oman maan ja vieraan maan työntekijöiden suhteen, mitä tulee työssä sattuneiden tapaturmien johdosta annettavaan korvaukseen.

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK toteavat, että Suomessa teetetään ulkomaalaistaustaisilla työntekijöillä työtä työsuhteen sijaan erilaisiin toimeksianto- ja kumppanuussuhteisiin perustuen, jolloin heillä ei ole työsuhteen mukana tulevaa turvaa. Tämä koskee myös vakuutusturvaa työtapaturmien ja ammattitautien varalle. Työnantajat kiertävät työnantajavelvoitteita teettämällä työtä yhä enenevässä määrin erilaisiin kumppanuus- ja toimeksiantosuhteisiin perustuen, vaikka tosiasiassa työtä tehdään työsuhteen tunnusmerkistöt täyttävissä olosuhteissa. Kysymyksessä on ILO:n suosituksessa nro. 198 (2006) kuvattu tilanne, jossa työsuhde pyritään naamioimaan muuksi sopimussuhteeksi. Ilmiö on erityisen yleinen alustavälitteisessä ruokalähettien työssä, mutta tällaiset työn teettämisen muodot näyttävät lisääntyvän myös muilla aloilla.

Suositus nro 121, joka koskee työvammatapauksissa myönnettäviä etuja

Lakisääteisen työtapaturma- ja ammattitautilain henkilöllinen soveltamisala

Suomessa työnantajan velvollisuus vakuuttaa työpaikalla työskenteleviä henkilöitä rajoittuu työsuhteessa olevaan henkilöstöön. Suosituksen artikla 3 edellyttää kuitenkin laajempaa soveltamisalaa. Lisäksi palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että Suomessa työnantajat ovat alkaneet teettää työtä yhä enenevässä määrin erilaisiin kumppanuus- ja toimeksiantosuhteisiin perustuen, vaikka tosiasiassa työtä teetetään työsuhteen tunnusmerkistöt täyttävissä olosuhteissa. Kysymyksessä on ILO:n suosituksessa nro. 198 (2006) kuvattu tilanne, jossa työsuhde pyritään naamioimaan muuksi sopimussuhteeksi. Nämä työntekijät jäävät vaille lakisääteistä vakuutusta työtapaturmien ja ammattitautien varalle.

Työpaikan alueella sattuneiden tapaturmien korvaaminen

Suosituksen 5 artiklan a kohdan mukaan työpaikalla työaikana sattuneita tapaturmia tulee pitää työtapaturmina syyhyn katsomatta. Suomessa työpaikalla sattuneiden tapaturmien korvattavuus on rajattu niin kutsuttuun tavanomaiseen toimintaan. Toiminnan tavanomaisuutta arvioidaan yhtäältä kyseisen työpaikan näkökulmasta ja toisaalta yleisen tavanomaisen toiminnan kannalta. Soveltamiskäytännössä tavanomainen toiminta rajaa korvattavuutta suosituksen ilmaisusta ”syyhyn katsomatta”.

Työmatkatapaturmien korvattavuus    

Suosituksen 5 artiklan c kohdan mukaan työmatkana pidetään matkaa työstä vakinaiseen tai tilapäiseen asuntoon. Asunnon vakinaisuus on rajattu Suomessa siihen asuntoon, jossa työntekijä on väestötietojärjestelmän mukaan kirjoilla. Tämä rajaus ei ota huomioon sitä tosiseikkaa, että perhesuhteet ja elämäntilanteet ovat hyvin moninaisia, ja työntekijät voivat tosiasiallisesti asua ja kulkea töihin useammastakin osoitteesta, jotka eivät kaikki voi olla nk. virallisia osoitteita. Suomessa työmatkana pidetään kuitenkin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan vain sitä asuntoa, jossa henkilö on kirjoilla.

Etätyössä sattuneet tapaturmat

Etätyö on yleistynyt, mutta lakisääteistä vakuutusturvaa koskeva sääntely ei ole seurannut kehitystä. Työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan etätyössä korvataan ainoastaan työnteon yhteydessä sattuneet tapaturmat, ja työnteon käsitteen tulkinta on suppea. Vakuutusturva on siten huomattavasti heikompi etätyössä kuin työpaikalla.

Etätyön vakuutusturvan puutteita korostaa se seikka, että valtiotyönantajan palveluksessa oleville työntekijöille ja virkamiehille on erillislailla säädetty laajempi ja kattavampi vakuutusturva kuin yksityisen sektorin työntekijöille ja kuntien työntekijöille ja viranhaltijoille. Palkansaajakeskusjärjestöt toteavat, että yksityisen sektorin, kuntien ja valtion palveluksessa olevien työntekijöiden, viranhaltijoiden ja virkamiesten vakuutusturvan työtapaturmien varalta tulisi olla yhdenvertainen.

Lääketieteellinen syy-yhteys ammattitautitapauksissa

Suosituksen 6 artiklan 2 kohdan mukaan artiklassa säädetyin edellytyksin taudin on otaksuttava johtuvan ammatista, jos sen ei voida osoittaa johtuvan muusta syystä. Suomalaisessa järjestelmässä ammattitaudin kriteerit ovat suositusta tiukemmat, koska taudin toteaminen ammattitaudiksi edellyttää, että työssä altistuminen on ollut taudin todennäköisin ja pääasiallisin syy. 

Psyykkisten sairauksien korvattavuus

Suomen työtapaturma- ja ammattitautilain järjestelmässä psykiatriset sairaudet voivat tulla korvattavaksi ainoastaan poikkeuksellisissa tapauksissa.

Työssään kosteusvauriomikrobeille altistuneiden työntekijöiden turva on puutteellista

Uudistettu työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan vuoden 2016 alusta. Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK viittaavat kosteusvauriomikrobien aiheuttamien terveyshaittojen ja toimeentuloturvan ongelmien osalta palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisiin lausuntoihin vuosilta 2017 ja 2022 toteavat, että edistystä ei ole tapahtunut.

Suomessa on edelleen vakavia puutteita työpaikoilla rakennusten kosteusvauriomikrobeille ja/tai niiden toksiineille altistuneiden työntekijöiden (sick building syndrome) sosiaaliturvassa. Monet kosteusvauriomikrobien vuoksi oireilevista työntekijöistä jäävät vaille asianmukaista suojaa ja väliinputoajina vaille sosiaaliturvaa, jos he oireilevat ainoastaan kosteusvaurioituneella työpaikalla.

Asbestille työssään altistuneiden työntekijöiden terveydentilan seuranta

Asbestin ja sen aiheuttamien terveyshaittojen tutkimisen ja hoitamisen osalta palkansaajakeskusjärjestöt lausuvat, että työhistoriassaan altistuneiden työntekijöiden seulonta, seuranta ja asianmukaiset hoitotoimenpiteet ovat vähentyneiden resurssien vuoksi heikentyneet. Lainsäädäntöä tulisi tarkentaa ja resursseja lisätä, jotta ko. altistuneiden tutkinta- ja hoitotoimenpiteet olisivat riittävällä tasolla.

Yleissopimus nro 102, sosiaaliturvan vähimmäistaso (1952)

SAK, Akava ja STTK pyytävät huomioimaan sosiaaliturvan vähimmäistasoa koskevan yleissopimuksen käsittelyssä, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut viimeksi helmikuussa 2023, että perusturvan taso on liian matala Suomessa. Samaan aikaan Suomen hallitus valmistelee useita merkittäviä heikennyksiä suomalaiseen sosiaaliturvaan.

Kansaneläkeindeksiin ei useimpien etuuksien osalta tehdä indeksitarkistusta vuosina 2024–2027. Tämä voi tarkoittaa jopa 10,2 prosentin heikennystä etuuksien reaaliseen tasoon. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen 20 prosentilla ja 34 viikon jälkeen lisäksi vielä viidellä prosentilla, työttömyysturvan työssäoloehtoa tiukennetaan huomattavasti, omavastuuaikaa pidennetään, työttömyysturvan suojaosa poistetaan, työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, lomakorvaukset jaksotetaan ja työttömyysturvan ikäsuojasäännöksiä poistetaan. Lisäksi asumistukeen kohdistetaan mittavia säästötoimia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan hallituksen esittämien sosiaaliturvan leikkausten yhteisvaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pienituloisimpiin kotitalouksiin ja ovat kasautumassa voimakkaasti heikommassa asemassa oleville, mikä lisää eriarvoisuutta. YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut kesällä 2023 Suomelle suosituksia, joissa kehotetaan mm. turvaamaan lapsille riittävä toimeentulo välttämällä sellaisia sosiaaliturvan leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa oleviin lapsiin. Nyt hallituksen esittämät leikkaukset lisäävät myös Kansaneläkelaitoksen arvioiden mukaan nimenomaisesti lapsiperheköyhyyttä.

SAK, Akava ja STTK pitävät huolestuttavana sitä, että muutokset tulevat lisäämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta Suomessa. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia työllistyä kokoaikaiseen työhön. Huolestuttavaa on myös, että näiden sosiaaliturvan leikkausten vuoksi etuudensaajia tulee ohjautumaan toimeentulotuen saajiksi. Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi tueksi. Sosiaaliturvaetuuksien tulisi kattaa ihmisille riittävä toimeentulo ja estää tarpeen turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen.

SAK, Akava ja STTK toteavat lisäksi, että hallitus on valmistellut sosiaaliturvaan tehtäviä esityksiään tavalla, joka ei ole hyvän lainvalmistelun mukaista. Valmisteluprosessi on ollut liian kiireellinen ja tämän vuoksi muun muassa esitysten vaikutusarvioinnit ovat jääneet puutteellisiksi. Valmistelussa ei ole myöskään noudatettu aidon kolmikantavalmistelun perinnettä.

Lisätietoja STTK:ssa: Inka Douglas



Ajankohtaista

1.3.2024

EK, KT, SAK, Akava ja STTK: Työttömyys­va­kuu­tus­maksun alennusvaraa ei valtionta­louden tilkkeeksi

Lue
1.3.2024

Minun viikkoni: Monipuolisia viestinnän ja tietohallinnon tehtäviä

Lue
29.2.2024

STTK: Työtaisteluoikeutta rajoitetaan ilman hyväksyttäviä syitä ja poikkeuksellisen vajavaisella lainvalmistelulla

Lue
29.2.2024

Vuokratyövoiman kustannukset kuriin

Lue
28.2.2024

STTK laski Fat Cat Day:n: Johdon ansiot kasvavat Suomessa nopeasti suhteessa talouskasvuun

Lue
27.2.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle työttömyyskassojen tehtävien laajentamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lue
26.2.2024

Hallitus lakkauttaa aikuiskoulutustuen – mitä ihmettä?

Lue
23.2.2024

Lausunto työryhmän mietinnöstä – julkisuuslain ajantasaistamisesta

Lue