SuPerin Paavola: Vuokratyön käyttöä tulee harkita tarkkaan ja käyttää vain viimeisenä vaihtoehtona – sijaispoolit käyttöön

SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kannustaa hyvinvointialueita ottamaan käyttöön omat sijaispoolit, eli varahenkilöstön, ulkopuolisen vuokratyövoiman käytön sijaan. – Hoitajapula ei ole riittävä perustelu vuokratyövoiman käyttämiselle, Paavola sanoo. – Hoitajapulan ratkaisemiseen on parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Hyvinvointialueiden kannattaa tarjota kilpailukykyisiä etuja ja työhyvinvointia lisääviä joustoja, jotta työntekijöitä saadaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin.

Sijaispoolit, joissa työntekijät työskentelevät toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, ovat työnantajalle ja työntekijälle vuokratyötä kestävämpi ja turvatumpi ratkaisu. Lisäksi hoitajien palkkausta tulee parantaa. Kun omien työntekijöiden palkkatasoa nostetaan ja työhyvinvointiin panostetaan, on se työnantajan taholta vastuullisempaa ja pitkällä tähtäimellä taloudellisempaa toimintaa. Se myös sitouttaa paremmin koulutettua henkilökuntaa, mikä edesauttaa asiakkaiden laadukkaan hoidon toteutumista ja työntekijöiden työssäjaksamista. Kaikki siis hyötyvät, Paavola kertoo.

Työehtosopimukset julkisella ja yksityisellä sektorilla tarjoavat mahdollisuuksia palkkojen korottamiseen erilaisten palkanerien muodossa, mutta myös uusia paikallisia palkaneriä voidaan ottaa neuvottelemalla käyttöön. Tarvitaan myös joustavuutta työntekijöiden houkuttelemiseksi vakituisiin työsuhteisiin ja kokoaikatyöhön. Esimerkkejä joustomahdollisuuksista ovat autonominen työvuorosuunnittelu tai työntekijöiden työvuorotoiveet paremmin huomioivat pelisäännöt työvuorosuunnitteluun, sopiminen lomien sijoittamisesta, sopiminen palkattomista vapaista tai siirtymisestä määräaikaisesti osa-aikatyöhön, paikallinen sopiminen työaikapankista sekä varauksin paikallinen sopiminen työaikajoustoista. Työnantajien tulisi huomioida työntekijöiden tarpeita työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen. Esihenkilötyöllä on tässä olennainen merkitys.

Keikkatyötä tekevä selvitä oikeudet etukäteen, puutu ilmeneviin epäkohtiin

Hoitajapulassa myös hyvinvointialueilla työskennellään paljon keikkatyössä yksityisten yritysten kautta. Yleisesti keikkatyyppistä työtä voidaan tehdä monessa muodossa erilaisilla sopimuksilla, yksityissektorilla käytetään nykyään usein ns. runkosopimusta. Runkosopimus ei ole työsopimus, vaan siinä sovitaan ehdoista tulevia erikseen sovittavia, määräaikaisia työsuhteita varten. Käytännössä työntekijä työskentelee lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa.

Vaikka monesti keikkatyössä tarjottava korkealta kuulostava tuntipalkka saattaa houkuttaa lähtemään keikkatyöhön yksityissektorille runkosopimuksen kautta, on viisasta tarkistaa esim. mitä tarjottu palkka pitää sisällään ja selvittää, mitä keikkailu voisi tarkoittaa käytännössä muiden ehtojen ja oman talouden kannalta. Tässä on tärkeää tiedostaa etenkin, ettei runkosopimuksella työskennellessä taustalla ole toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta, vaan kyse on usein lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelystä. Tähän voi tyypillisesti liittyä riskejä työn tarjoamisen yllättävään päättymiseen samoin kuin erilaisten palkkaetuuksien saamiseen alempitasoisena tai niiden menetyksiin kokonaan. On myös huomioitava, että vuosiloma on vain pidemmän työsuhteen etuja.

Runkosopimuksen kautta lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien keikkatyöntekijöiden osalta jäsenten yhteydenotoissa SuPerin edunvalvontaan ovat nousseet esiin esim. kysymykset keikkatyöntekijöiden oikeudesta erilaisiin palkkaetuuksiin, kuten sairausajan palkkaan, keikkojen peruminen työnantajan taholta maksamatta palkkaa ja ylityökorvausten maksamatta jättäminen.

Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde usein parempi vaihtoehto myös keikkailun taustalle

Työntekijän kannalta toistaiseksi voimassa oleva työsuhde, joka on myös lainsäädännön lähtökohta, on usein parempi sopimus myös keikkailun taustalle. Näin on etenkin silloin, kun työtä on tarkoitus tehdä enemmän kuin aivan satunnaisesti samalle työnantajalle. Työntekijän kannattaakin yleensä ehdottaa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemistä, sillä työtä voidaan tehdä keikkatyötyyppisesti aivan hyvin myös toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Kyse on siitä, miten työajasta ja -vuoroista sovitaan. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työntekijän asema on turvatumpi mm. sairausajan palkkojen ja työsuhteen jatkumisen osalta, mutta työtä voi tehdä samalla tavalla joustavasti kuin keikkatyössä runkosopimuksella.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085

Pelisääntöjä keikkatyöhön on tarpeen selventää, ja SuPer onkin laatinut ohjeita jäsentensä hyödynnettäväksi. Ohjeet www.superliitto.fi

Muistilista keikkatyötä yksityissektorin työehtosopimuksen piirissä tekevälle

  • Vaadi riittävä perehdytys, sinulla on siihen oikeus. Perehdytys on turvallisen työskentelyn edellytys.
  • Tarkista ja säilytä jokainen palkkakuitti huolellisesti.
  • Jos työskentelet toistuvissa määräaikaisissa työsuhteissa samalla työnantajalla, pyydä kaikista työpätkistä kirjallinen työsopimus tai vähintään työsuhteiden kestot, määräaikaisuuden perusteet ja säännölliset työajat kirjallisina. Pidä kirjaa sovituista ja toteutuneista työvuoroista ja säilytä nämä tiedot, jotta voit tarvittaessa selvittää mahdollisia palkkasaatavia.
  • Vaadi palkka perutuilta työvuoroilta. Sovittuja, työvuorolistaan suunniteltuja tai jo aloitettuja työvuoroja ei voi lähtökohtaisesti perua ilman palkanmaksuvelvollisuutta, mutta muusta työstä vuoron ajalle ja myös vuoron siirtämisestä voidaan sopia työntekijän kanssa. Jos työsuhde ei ole alkanut, mutta työnantaja peruu sovittuja töitä etukäteen, kyse voi kuitenkin olla työsuhteen purkamisesta, josta voi vaatia korvauksia.
  • Myös lyhyissä työsuhteissa voi syntyä korvattavaa ylityötä. Varmista, että ne maksetaan sinulle. Esim. SOSTES:n jaksotyöajassa yhden vuorokauden mittaisen työsuhteen ylityöraja on 7 tuntia 40 minuuttia ja tämän ylittävä työ on lähtökohtaisesti ylityötä.
  • Jos keikkailet runkosopimuksella samalla työnantajalla säännöllisemmin ilman pidempiä katkoksia, pyydä aina kirjalliset perusteet, jos työnantaja jättää sairausajan palkkaa maksamatta ja selvitä oikeutesi sairausajan palkkaan. Säännöllisessä, samalla työnantajalla keikkailussa oikeutta työsuhteen kestosta riippuviin työsuhde-etuuksiin on arvioitava samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Tällaisia etuuksia ovat esim. sairausajan palkka, lomakorvaus, lomaraha, arkipyhäkorvaus ja palkka tilapäiseltä hoitovapaalta. Ota aina yhteyttää luottamusmieheen tai SuPerin edunvalvontaan, jos työnantaja ei näitä etuuksia sinulle maksa.
  • Palkanmaksuajankohta on lähtökohtaisesti kunkin työsuhteen päättymispäivänä, ellei työsopimuksessa ole toisin sovittu. Jos palkanmaksu viivästyy, on sinulla oikeus odotusajan palkkaan ja viivästyskorkoon.
  • Muista palautuminen ja huolehdi omasta työssäjaksamisesta.

Ajankohtaista

20.5.2024

SAK, STTK, SEL ja Pro: Leipomotyölain kumoaminen lisää alan terveysriskejä ja alentaa ansioita

Lue
20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue