SuPer nostaa järjestöllistä valmiuttaan

SuPerin liittohallitus päätti kokouksessaan perjantaina, että SuPer nostaa järjestöllistä valmiuttaan ja valmistautuu toteuttamaan tukitoimia hallitusohjelman heikennysten vuoksi. – Toimien kohteena on maan hallitus, eivät työnantajat, SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoo.  

– SuPer vastustaa hallitusohjelman tavoitteita, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa ja toimeentuloa sekä kansalaisten sosiaaliturvaa ja työttömyysturvaa.  Heikennykset kohdistuvat voimakkaimmin naisvaltaisille aloille. Toteutuessaan toimet jopa lyhentävät työuria ja niiden vaikutuksista kärsivät pitkällä tähtäimellä myös työnantajat, Paavola muistuttaa.

– Työelämän kehittäminen vaatii yhteistyötä ja toimia, joilla työhyvinvointia parannetaan. Se on iso haaste. Hallituksen toimet eivät ole tätä päivää eivätkä osoita modernia johtamista, Paavola moittii. – Taloutta ja työllisyyttä ei nosteta lamauttamalla suomalainen yhteiskunta. Tarvitaan toimeliaisuuden ja ostovoiman lisäämistä, luottamuksen vahvistamista päätöksentekoon ja turvallisuuden tunteen vahvistamista. Heikoimmassa asemassa olevista on huolehdittava kaikissa tilanteissa. 

Näin hallitus aikoo heikentää työntekijän asemaa

1. Palkankorotusten katoksi tulisivat vientialojen korotukset.

Vientivetoisen työmarkkinamallin säätäminen lakiin tarkoittaa puuttumista ammattiliittojen vapaaseen neuvottelutoimintaan. Vastaisuudessa mikään ala ei saisi ylittää vientiteollisuudessa sovittuja palkankorotuksia. Tämä on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Naisvaltaisten alojen palkkaero miesvaltaisiin aloihin kasvaisi entisestään ja hoitoalan veto- ja pitovoimaa olisi mahdotonta parantaa.

2. Työtaisteluoikeutta aiotaan rajoittaa.

Työtaisteluoikeus on ammatilliseen järjestäytymisvapauteen liittyvä perusoikeus, eikä työtaisteluoikeuden käyttämistä lähtökohtaisesti tule rajoittaa lainsäädännöllä.

3. Lyhyissä sairauspoissaoloissa ensimmäiseltä päivältä ei tarvitsisi maksaa palkkaa.

Sairauspoissaoloon kytkettävä omavastuupäivä on palkansaajalle kohtuuton tulonmenetys. Mikäli hallitusohjelman tavoite toteutuu, pienipalkkaisella sote-alalla työntekijät tulevat jatkossa sairaana työpaikalle, mikä vaikuttaa työntekijän työpanokseen ja toipumiseen sekä yleiseen terveyteen sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa.

4. Enintään vuoden määräaikainen työsopimus ei vaatisi erityistä perustetta.

Työsopimuslain mukaan toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ovat ensisijaisia. Määräaikaisena sopimus voidaan solmia vain, kun siihen on laissa tarkoitettu perusteltu syy. Tarkoituksena on turvata työntekijän oikeutta lähtökohtaisesti turvatumpaan työsuhteen muotoon. Jos hallituksen esitys toteutuu, määräaikaisten työsopimusten määrä kasvaa ja muun muassa raskaussyrjintä lisääntyy.

5. Työntekijän voisi irtisanoa aikaisempaa kevyemmin perustein.

Hallitusohjelman mukaan jatkossa irtisanomisperusteelta ei enää edellytettäisi painavuutta. Työntekijän työsuhdeturvaa heikennettäisiin merkittävällä tavalla.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 527 5085
SuPerin toiminnanjohtaja Tanu Heikkinen, 040 734 5354

Ajankohtaista

3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue
3.12.2024

Itäisen Suomen ohjelmaluonnos

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle – STTK:n näkemyksiä asuntopolitiikasta

Lue
29.11.2024

Uuden Euroopan äärellä 

Lue
29.11.2024

STTK: Vähimmäispalkka­­direktiivin toimeenpano antaa väärän kuvan Suomen tilanteesta 

Lue