Paikallinen sopiminen vaatii osaamista

Kirjoittaja:

Sanna Rantala

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Paikallinen sopiminen on jo vuosia ollut puheenaihe työmarkkinoilla, ja erityisesti sitä ovat halunneet lisätä työnantajat. Paikallista sopimista tapahtuu jo nyt koko ajan, ja työehtosopimuksesta riippuen sovittavissa voi olla hyvinkin paljon asioita, jotka liittyvät esimerkiksi työaikoihin. Paikallista sopimista ei ole määritelty työlainsäädännössä ja sillä voidaan tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Tässä kirjoituksessa paikallisella sopimisella tarkoitetaan valtakunnallisen työehtosopimuksen mahdollistamaa työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista.

Paikallinen sopiminen vaatii onnistuakseen sopijapuolten keskinäistä luottamusta ja ennen kaikkea osaamista. Sopijapuolten on oltava samaa mieltä sopimuksen tarpeellisuudesta, eikä sopimuksen tekoon saa liittyä painostusta. Ennen paikallisen sopimuksen tekemistä on tunnettava työehtosopimuksen määräykset, miten niistä on paikallisella sopimuksella mahdollista poiketa ja millaista menettelyä on noudatettava. Työehtosopimuksen määräysten laaja-alainen tunteminen auttaa neuvottelutilanteessa rakentamaan tasapainoisen paikallisen sopimuksen. Sen ei pitäisi perustua vain työntekijöiden työehtojen heikentämiseen, vaan molempien sopijapuolien on hyödyttävä.

Luottamusmiehillä on keskeinen rooli paikallisia sopimuksia tehtäessä. Työehtosopimuksia neuvottelevilla ammattiliitoilla on tieto työehtosopimusten tarkasta soveltamiskäytännöstä. Tätä tietoa liitot jakavat luottamusmiehille tarjoamissaan koulutuksissa. Luottamusmieskoulutus on monipuolista ja antaa tietotaidot niin työehtosopimuksen määräyksiin kuin neuvottelutaitoihin.

Työehtosopimuksia neuvottelevilla ammattiliitoilla on tieto työehtosopimusten tarkasta soveltamiskäytännöstä.

Työnantaja ja -tekijä eivät ole tasavahvoja osapuolia. Siksi työoikeudessa noudatetaan heikomman osapuolen eli työntekijän suojeluperiaatetta. Tekemällä paikallisia sopimuksia luottamusmiehen kanssa noudatetaan työntekijän suojeluperiaatetta, koska tällöin työntekijöitä edustaa liiton kouluttama luottamusmies, jolla on tarpeen tullen mahdollisuus kysyä liitosta neuvoa. Näin parannetaan sopijaosapuolten välistä tasapainoa.

Luottamusmiesten ensisijaisuus henkilöstön edustajana on tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa työjärjestö ILOn yleissopimuksessa numero 135. Tämä tarkoittaa, että mahdollisten muiden henkilöstön edustajien olemassaolo ei saa heikentää luottamusmiesten asemaa. Luottamusmiesten ensisijaisuus on edellä kuvatusti tärkeää, jotta henkilöstöä edustaa riittävän koulutuksen saanut henkilö, jolla on taustallaan myös liiton tuki ja mahdollisuus kysyä neuvoa. Samalla ammattiliitot kantavat vastuuta sopimustoiminnasta, kun liitot kouluttavat työehtosopimusten sisältöä luottamusmiehille ja samalla lisäävät tietoisuutta paikallisen sopimisen mahdollisuuksista. Näin myös riskit tulkintariidoista pienentyvät.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä on solmittu paikallisia sopimuksia jo pitkään ja näin pitäisi olla myös jatkossa. Näin varmistetaan, että paikallisia sopimuksia käytetään työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla oikeita menettelytapoja noudattaen. Se palvelee molempia osapuolia ja suojelee työnantajaa myöhempien tulkintariitojen riskiltä.

Sanna Rantala
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

Ajankohtaista

26.4.2024

Ammattiliitto Pron edustajisto: kehysriihen päätökset eivät rakenna pitkäjänteistä kasvua

Lue
26.4.2024

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – totta vai tarua?

Lue
26.4.2024

SuPer: Hallituksen päätös rokotusoikeuden laajentamisesta on oikea

Lue
25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue