Paikallinen sopiminen vaatii osaamista

Kirjoittaja:

Sanna Rantala

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Paikallinen sopiminen on jo vuosia ollut puheenaihe työmarkkinoilla, ja erityisesti sitä ovat halunneet lisätä työnantajat. Paikallista sopimista tapahtuu jo nyt koko ajan, ja työehtosopimuksesta riippuen sovittavissa voi olla hyvinkin paljon asioita, jotka liittyvät esimerkiksi työaikoihin. Paikallista sopimista ei ole määritelty työlainsäädännössä ja sillä voidaan tarkoittaa eri asioita eri yhteyksissä. Tässä kirjoituksessa paikallisella sopimisella tarkoitetaan valtakunnallisen työehtosopimuksen mahdollistamaa työpaikkatasolla tapahtuvaa sopimista.

Paikallinen sopiminen vaatii onnistuakseen sopijapuolten keskinäistä luottamusta ja ennen kaikkea osaamista. Sopijapuolten on oltava samaa mieltä sopimuksen tarpeellisuudesta, eikä sopimuksen tekoon saa liittyä painostusta. Ennen paikallisen sopimuksen tekemistä on tunnettava työehtosopimuksen määräykset, miten niistä on paikallisella sopimuksella mahdollista poiketa ja millaista menettelyä on noudatettava. Työehtosopimuksen määräysten laaja-alainen tunteminen auttaa neuvottelutilanteessa rakentamaan tasapainoisen paikallisen sopimuksen. Sen ei pitäisi perustua vain työntekijöiden työehtojen heikentämiseen, vaan molempien sopijapuolien on hyödyttävä.

Luottamusmiehillä on keskeinen rooli paikallisia sopimuksia tehtäessä. Työehtosopimuksia neuvottelevilla ammattiliitoilla on tieto työehtosopimusten tarkasta soveltamiskäytännöstä. Tätä tietoa liitot jakavat luottamusmiehille tarjoamissaan koulutuksissa. Luottamusmieskoulutus on monipuolista ja antaa tietotaidot niin työehtosopimuksen määräyksiin kuin neuvottelutaitoihin.

Työehtosopimuksia neuvottelevilla ammattiliitoilla on tieto työehtosopimusten tarkasta soveltamiskäytännöstä.

Työnantaja ja -tekijä eivät ole tasavahvoja osapuolia. Siksi työoikeudessa noudatetaan heikomman osapuolen eli työntekijän suojeluperiaatetta. Tekemällä paikallisia sopimuksia luottamusmiehen kanssa noudatetaan työntekijän suojeluperiaatetta, koska tällöin työntekijöitä edustaa liiton kouluttama luottamusmies, jolla on tarpeen tullen mahdollisuus kysyä liitosta neuvoa. Näin parannetaan sopijaosapuolten välistä tasapainoa.

Luottamusmiesten ensisijaisuus henkilöstön edustajana on tunnustettu kansainvälisessä oikeudessa työjärjestö ILOn yleissopimuksessa numero 135. Tämä tarkoittaa, että mahdollisten muiden henkilöstön edustajien olemassaolo ei saa heikentää luottamusmiesten asemaa. Luottamusmiesten ensisijaisuus on edellä kuvatusti tärkeää, jotta henkilöstöä edustaa riittävän koulutuksen saanut henkilö, jolla on taustallaan myös liiton tuki ja mahdollisuus kysyä neuvoa. Samalla ammattiliitot kantavat vastuuta sopimustoiminnasta, kun liitot kouluttavat työehtosopimusten sisältöä luottamusmiehille ja samalla lisäävät tietoisuutta paikallisen sopimisen mahdollisuuksista. Näin myös riskit tulkintariidoista pienentyvät.

Luottamusmiehen ja työnantajan välillä on solmittu paikallisia sopimuksia jo pitkään ja näin pitäisi olla myös jatkossa. Näin varmistetaan, että paikallisia sopimuksia käytetään työehtosopimuksen tarkoittamalla tavalla oikeita menettelytapoja noudattaen. Se palvelee molempia osapuolia ja suojelee työnantajaa myöhempien tulkintariitojen riskiltä.

Sanna Rantala
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue