Pakkolait iskevät sopimusautonomiaa vastaan

Kirjoittaja:

Sanna Rantala

juristi, työlainsäädäntö

Profiili

Paikallinen sopiminen mahdollistetaan yritystasolla siten, että sopija voi olla luottamusmies, luottamusvaltuutettu, muu henkilöstön valitsema edustaja tai koko henkilöstö. Työsopimuslain vaatimus lomautusilmoitusajasta lyhennetään seitsemään päivään, ja tätä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksistä riippumatta. Työsopimuslakiin perustuva työntekijän takaisinottovelvollisuus poistetaan alle 50 henkeä säännöllisesti työllistävissä yrityksissä ja yhteisöissä, ja tätä säädöstä voidaan noudattaa työehtosopimuksen määräyksestä riippumatta.

Edellä olen kirjannut esimerkkejä hallitusohjelmaan sisältyvistä pakkolaeista. Ne ovat hallituksen esittämiä lainsäädäntömuutoksia, jotka voimaan astuessaan heikentäisivät työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja. Pakkolaeilla ohitettaisiin työmarkkinoiden sopimusautonomia, kun lailla säädettäisiin työehtojen enimmäistasosta, eikä työehtosopimuksilla voisi sopia siitä toisin. Perinteisesti työlainsäädäntö on määrittänyt työelämän minimiehdot – ja paremmin on voinut aina sopia.

Perinteisesti työlainsäädäntö on määrittänyt työelämän minimiehdot – ja paremmin on voinut aina sopia.

Suomessa työmarkkinat perustuvat pitkälti työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaan. Se tarkoittaa, että työnantajien ja työntekijöiden järjestöt voivat vapaasti neuvotella ja sopia keskenään työsuhteen ehdoista, kuten palkoista, työajoista ja lomista. Sopimusautonomia on tunnustettu perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa, kuten Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja ILOn yleissopimuksissa.

Sopimusautonomia on tärkeä osa suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Se edistää työrauhaa, talouskasvua ja yhteiskunnallista vakautta. Autonomia mahdollistaa sen, että työmarkkinaosapuolet voivat sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja ottaa huomioon eri alojen ja yritysten erityispiirteet. Sopimusautonomia myös vahvistaa työmarkkinaosapuolten vastuuta ja sitoutumista sopimuksiin. Lisäksi se tukee työntekijöiden oikeuksia ja etuja sekä edistää heidän osallistumistaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan työelämässä.

Pakkolakeja säätämällä ei kunnioiteta työmarkkinaosapuolten oikeutta sopia työehdoista, vaan halutaan määrätä ehdoista yksipuolisesti lainsäädännöllä.

Pakkolakeja säätämällä ei kunnioiteta työmarkkinaosapuolten oikeutta sopia työehdoista, vaan halutaan määrätä ehdoista yksipuolisesti lainsäädännöllä. Ne ovat osoitus siitä, että työmarkkinaosapuolten vastuuta ja sitoutumista ei arvosteta, vaan halutaan rikkoa sopimusjärjestelmää. Pakkolait horjuttavat työmarkkinajärjestelmää sekä heikentävät työntekijöiden asemaa ja neuvotteluvoimaa suhteessa työnantajiin.

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Pakkolakien säätäminen olisi isku sopimiseen perustuvaa työmarkkinajärjestelmää ja järjestöjen sopimusvapautta vastaan. Pakkolait heikentäisivät työntekijöiden asemaa ja työehtoja, eivätkä taatusti lisäisi luottamusta työmarkkinoilla. Työlainsäädännön kehittämisen olisi jatkossakin perustuttava kolmikantaiseen valmisteluun ja työmarkkinajärjestöjen sopimusautonomian kunnioittamiseen.

Sanna Rantala
Kirjoittaja on STTK:n juristi.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue