Irtisanomissuojan heikentämisellä voi olla yllättäviä vaikutuksia

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Hallitusohjelmassa on linjattu irtisanomissuojan heikentämisestä. Jatkossa työsopimuksen purkamiseen riittää asiallinen syy, kun nykyisellään vaaditaan asiallinen ja painava syy. Toisaalta määräaikaisuus voi kestää vuoden ilman perustetta. Toimia perustellaan työllistämiskynnyksen madaltamisella.

Tutkimuksen perusteella irtisanomissuojan ja laajemminkin työsuhdeturvan heikentämisen vaikutukset työllisyyteen eivät kuitenkaan ole selviä. Osa tutkimuksista osoittaa myönteisiä työllisyysvaikutuksia. Osa taas osoittaa muutosten heikentävän juuri niiden ihmisten asemaa, joiden työllisyyttä nyt nimenomaan halutaan vahvistaa.

Vaikka jo työllisyysvaikutusten tarkastelu herättää kysymyksen heikennysten mielekkyydestä, ylipäätään työllisyys on uuden tutkimuksen kannalta näkökulmana liian kapea. Kun haetaan ratkaisuja tulevaisuuden kestävään hyvinvointivaltioon, syntyvyys on keskeinen tekijä. Tutkijat Maria De Paola, Roberto Nisticò ja Vincenzo Scoppa näyttävät Economic Policy -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että irtisanomissuojan heikentämisellä havaittiin yllättäviä ja ei-toivottuja vaikutuksia syntyvyyteen. Tutkimuksen mukaan keskimääräinen todennäköisyys saada lapsi heikkeni lähes 40 prosenttia.

Irtisanomisen helpottaminen lisää palkansaajan taloudellista epävarmuutta.

Irtisanomisen helpottaminen lisää väistämättä irtisanomisten määrää, mikä taas lisää palkansaajan taloudellista epävarmuutta. Se heikentää erityisesti huonossa työmarkkina-asemassa olevien luottamusta. Myös aiempi suomalainen tutkimus tukee ajatusta, että heikko työmarkkina-asema ja toisaalta koulutus ovat yhteydessä matalampaan syntyvyyteen.

Työllisyyskeskustelussa olisi huomioitava laajemmin uudistusten vaikutukset eri palkansaajaryhmiin myös epäsuorien vaikutusten osalta. Irtisanomissuojan heikennys ei ole ainoa hallituksen toimi, jonka vaikutukset kohdistuvat juuri epävarmassa työmarkkina-asemassa oleviin ryhmiin, kuten nuoriin, naisiin ja maahanmuuttajataustaisiin työntekijöihin. Laajamittaisella turvan heikentämisellä voi pitkällä aikavälillä olla erittäin epätoivottuja seurauksia. Onko meillä varaa tehdä uudistuksia, jotka lisäävät polarisaatiota ja voivat toimia myös tavoitteitaan vastaan?

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti

Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomissa pe 20.10.2023

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue