Rusinat pullasta

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Julkisuudessa keskustellaan tämän tästä paikallisen sopimisen ja sen myötä joustavuuden lisäämisestä työmarkkinoille. Teema nousee säännöllisesti esiin työmarkkinoiden toimivuudesta puhuttaessa. Kyse on eräänlaisesta taikasauvasta, jolla jotakuinkin kaikki työmarkkinoiden ongelmat kuvitellaan ratkaistavan kertaheitolla.

Valtiovarainministeriö julkaisi viime viikolla virkamiespuheenvuoron tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohdista. Siinä esitetään muun ohella yleissitovuuden (TSL 2:7§) ja siihen sisältyvän joustavuuden tarkastelua siten, että joustavuus koskee mahdollisimman laajaa joukkoa yrityksistä. Perusteluissa tilannetta kuvattiin niin, että työehtosopimusten joustomahdollisuuksia voivat käyttää vain työnantajajärjestöihin kuuluvat yritykset.

Se, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan eri yhteyksissä, vaihtelee. Tämä johtunee siitä, että paikallisen sopimisen käsitteestä ei ole säädetty laissa, vaan se perustuu työehtosopimusten määräyksiin ja noudatettuihin käytäntöihin. Perinteisesti paikallisella sopimisella on kuitenkin tarkoitettu mahdollisuutta sopia toisin jostain työehtosopimuksen määräyksestä. Osapuolina ovat tavallisesti luottamusmies ja yrityksen edustaja.

Paikallinen sopiminen voi parhaimmillaan olla ihan hyödyllinen keino työpaikan työolojen kehittämiseen.

Paikallinen sopiminen voi parhaimmillaan olla ihan hyödyllinen keino työpaikan työolojen kehittämiseen. Tutkijat eivät ole kuitenkaan voineet todentaa paikallisen sopimisen parantavan työllisyyttä tai vähentävän työttömyyttä työmarkkinoilla, vaikka varsinkin työnantajanpuolen perusteluissa lisätä paikallista sopimista näin usein väitetään. 

Yrityksessä on aina mahdollista noudattaa työehtosopimusta parempia työehtoja. Erityistä työntekijän suojan tarvetta liittyy kuitenkin sellaisiin sopimuksiin, joissa työehtosopimuksen taso joltain osin alitetaan.

Paikallinen sopiminen tarvitsee toimiakseen monenlaista tukea. Osapuolilta edellytetään keskeisen lainsäädännön ja oikeuskäytännön tuntemusta, tasapainoista neuvotteluasetelmaa työpaikalla sekä toimivaa mekanismia riitojen ratkaisuun.

Paikallisen sopimisen edellytyksiä palkansaaja- ja työnantajaliittojen puolelta tuetaan jokapäiväisessä työssä. Ne eivät tule vaivatta, vaan edellyttävät sääntelyn ja oikeuskäytännön jatkuvaa seurantaa, luottamusmiesten ja henkilöstöhallinnon säännöllistä kouluttamista, työehtosopimusten kehittämistä, erimielisyysasioiden neuvottelua ja ratkaisujen etsimistä. Näitä palveluita liittojen jäsenet puolin ja toisin saavat jäsenmaksunsa vastineeksi ammattiliitoilta ja työnantajaliitoilta. Myös riidat voidaan ratkaista viimekädessä työehtosopimusjärjestelmään erikoistuneessa tuomioistuimessa.

Työehtosopimusjärjestelmän tarkoitus on turvata vähimmäistyöehtoja ja luoda vakautta työmarkkinoille.

Julkisessa keskustelussa paikallisen sopimisen mahdollisuuksia esitetään laajennettavaksi myös sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole järjestäytyneet työnantajaliittoon. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että vakiintuneen sopimusjärjestelmän etuja yritetään laajentaa yrityksiin, jotka eivät ole sitoutuneet järjestelmän kehittämiseen. Riski on, että näiden osapuolten väliset sopimukset eivät noudattaisi työehtosopimuksen tai lainsäädännön asettamia reunaehtoja sopimiselle. Sopimusoikeuksien laajentamiseen liittyy myös vastuuta. Paikallistason neuvottelutasapaino on varmistettava, jos järjestelmää kehitetään. Erityisesti tämä koskee luottamusmiehen asemaa ja roolia sopimusosapuolena. Myös mahdollisten riitojen ratkaisua koskevat kysymykset on tällöin ratkaistava.

Työehtosopimusjärjestelmän tarkoitus on turvata vähimmäistyöehtoja ja luoda vakautta työmarkkinoille. Paikallinen sopiminen on osa tätä järjestelmää. Siksi paikallisen sopimisen osapuolilla on sekä oikeuksia että velvollisuuksia toisiaan kohtaan. Vapauksia ei ole ilman vastuuta – tässäkään asiassa.

Minna Ahtiainen
Kirjoittaja on STTK:n edunvalvonnasta vastaava johtaja.

Ajankohtaista

8.2.2023

Jytyn eduskuntavaalitavoitteet julki – Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus ja henkilöstöresurssit turvattava

Lue
8.2.2023

Minun viikkoni: sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijan viikkoon mahtuu monenlaista

Lue
8.2.2023

Ammattiliitto Pro: toimihenkilöiden ansiokehityksen huomiotta jättäminen heikentää Suomen houkuttelevuutta

Lue
7.2.2023

Kestävä energia – STTK:n tavoitteita energiapolitiikan kehittämiseksi

Lue
6.2.2023

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
6.2.2023

Juri Aaltonen valittiin jatkamaan ERTOn puheenjohtajana

Lue
6.2.2023

Yksin- ja kevytyrittäjien tärkeimmät palvelut saman katon alle – ProSoolo ja UKKO.fi yhteistyöhön

Lue
2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue