Sodan pitkä jälki

Kirjoittaja:

Antti Palola

puheenjohtaja

Profiili

STTK:n puheenjohtajan kevätkirje

Olen kevään lapsi ja aina saanut voimani lisääntyvästä valosta. Vuodenvaihteessa ajattelin, että kunhan valo taas lisääntyy ja päivä pitenee, kevään myötä pääsemme normaaliin elämänmenoon.

En voinut pahimmassa painajaisunessanikaan aavistaa, mitä kevät toisi tullessaan. Koronakriisin vihdoin helpottaessa siirryimme kuukausi sitten vielä kauheampaan kriisiin, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja sota syttyi lähialueellamme.

Luulin kuuluvani ikäluokkaan, jonka ei elinaikanaan tarvitse kokea sotaa.

1950-luvun lopulla syntyneenä olen kokenut lähipiirissäni, miten syvät jäljet sota ihmisiin jättää. Sen myötä luulin kuuluvani ikäluokkaan, jonka ei elinaikanaan tarvitse kokea sotaa.

Sodassa taistelleet elivät rauhan tultua henkisen painolastin kanssa ja veivät sen aikanaan mukanaan maan multiin. Järkyttävää oli heidän kohtelunsa sodan jälkeisessä Suomessa. Kunnian palautusta on tapahtunut vasta aivan viime vuosina postuumisti ja viimeisille elossa oleville veteraaneille osoitetun arvostuksen myötä.

Olen myös kuullut äitini kertomukset kotirintamalta, missä arkea oli elettävä ja työtä tehtävä ainaisen pelon vallassa. Huoli siitä, miten puolison, isän tai pojan siellä jossakin oikein käy, oli jatkuva.

Tähän kevääseen asti olen myös lapsilleni sanonut, että en usko meidän joutuvan sotaan tai toisen maan vihamielisen hyökkäyksen kohteeksi. Monen muun lailla olen joutunut pohtimaan asiaa viime viikkojen aikana täysin uudesta näkökulmasta enkä ole enää lainkaan yhtä varma asiasta.

***

Minulle Euroopan unioni on ollut rauhan projekti. Olen ajatellut, että EU:n keskinäisellä taloudellisella ja poliittisella riippuvuudella vältetään sodat. Aikoinaan uskoin Neuvostoliiton hajoamisen ja Berliinin muurin murtumisen myötä toisen maailmansodan jälkeisen kylmän sodan päättyneen ja poistaneen vihamielisyydet lähialueillamme.

Eurooppa ja sen myötä Suomikaan ei ole Venäjän hyökkäyksen jälkeen enää sama maanosa, joka se oli vielä muutama viikko sitten. Vaikutukset tuntuvat kaikille vielä pitkään – olipa sota kestoltaan miten pitkä tahansa.

Olemme seuranneet enemmän ja vähemmän suoria uutislähetyksiä sodan kauheuksien keskeltä. Järkyttävintä katsottavaa ovat siviilikohteisiin kuten asuintaloihin, ihmisten koteihin, kouluihin ja sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset. Kohteena ovat sotaan täysin syyttömät ihmiset – naiset, lapset ja vanhukset.

Päivä päivältä ja viikko viikolta kasvava pakolaisvirta suuntaa Ukrainasta eri puolille Eurooppaa. Osa heistä tulee Suomeen. Lukumäärää on vielä mahdoton arvioida, mutta jos Ukrainasta lähtee esimerkiksi 5 – 10 miljoonaa ihmistä ja heistä noin prosentti tulisi Suomeen, se tarkoittaisi noin 50 – 100 000 vastaanotettavaa pakolaista.

Kaikkien EU-maiden velvollisuus on auttaa kotinsa jättäviä ihmisiä ja toivottaa sodan jaloista tänne saapuvat tervetulleiksi.

Kaikkien EU-maiden velvollisuus on auttaa kotinsa jättäviä ihmisiä ja toivottaa sodan jaloista tänne saapuvat tervetulleiksi. Meidän on huolehdittava, että maahan tulevat pääsevät mahdollisimman nopeasti kotouttamistoimien piiriin ja että erityisesti tänne saapuvat lapset pääsevät varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen piiriin. Pakolaisten vastaanottamisesta syntyy yhteiskunnalle kustannuksia. Tämä on pulinoitta hyväksyttävä ja lisäkustannukset otettava huomioon kevään kehysriihen menokehyksistä päätettäessä.

***

Suomessa on oltava ehdoton nollatoleranssi rasismin ja vihapuheen osalta. Tämä koskee myös työelämää ja työpaikkoja – siis meitä kaikkia.

Suomessa asuu, työskentelee, opiskelee ja vierailee merkittävä määrä Venäjältä ja Itä-Euroopasta kotoisin olevia ihmisiä. He eivät ole syyllisiä Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa eikä heihin pidä kohdistaa minkäänlaista syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Erityisesti tämä on muistettava, kun olemme tekemisessä lasten kanssa. Kannattaa pitää mielessä, että kaikenlainen viha ja aggressio heikentävät yhteiskuntamme sisäistä eheyttä kriisin hetkellä, eikä sille pidä antaa tippaakaan tilaa.

On myös huolehdittava, että hädänalaisessa asemassa olevia ihmisiä ei millään tavoin käytetä hyväksi työelämässä tai muutenkaan. Tämä on haaste meille kaikille, mutta ennen kaikkea valvonnasta vastaavalle viranomaiselle.

***

EU on yhdessä läntisen maailman kanssa kohdistanut taloudellisia pakotteita Venäjää kohtaan. Venäjä puolestaan on asettanut vastapakotteita vihamieliseksi katsomiaan maita kohtaan. Näiden maiden joukossa on koko EU ja Suomikin.

Pakotteiden ja vastapakotteiden seurauksena energian, raaka-aineiden ja elintarvikkeiden maailmamarkkinahinnat ja sen myötä myös suomalaisten elinkustannukset nousevat. Olemme jo huomanneet tämän kaupassa käydessämme, autoa tankatessamme ja sähkölaskua maksaessamme. Mikään ei tällä hetkellä viittaa siihen, että tähän olisi tulossa kovin nopeasti muutosta toiseen suuntaan.

Suomessa on nyt tärkeää huolehtia ruokatuotannon omavaraisuudesta.

Suomessa on nyt tärkeää huolehtia ruokatuotannon omavaraisuudesta. Tuotantokustannukset myös tällä alalla nousevat lannoitteiden ja polttoaineiden kustannusten kasvun myötä. On tiedostettava, että on täysin omissa käsissämme, miten tuemme viljelijöitä ja huolehdimme koko elintarviketuotantoketjumme selviämisestä kriisin keskellä.

***

Minulta on kysytty, olenko huolestunut tai pelkäänkö Suomen ja suomalaisten turvallisuuden puolesta aina yhtä arvaamattoman itäisen naapurin vuoksi. Olen ajatellut asiaa monelta kantilta ja totean, että olen huolissani, mutta en peloissani.

Luotan poliittiseen johtoomme ja heidän kykyynsä toimia muuttuneessa tilanteessa. Maan johdossa on laajaa arvostusta ja luottamusta nauttiva presidentti sekä toimintakykyinen ja osaamisensa jo näyttänyt hallitus. Kansanedustajat tukevat osaltaan demokraattista päätöksentekoa.

Suomessa on rauhaa rakastava kansa ja olemme kansainvälisesti tunnettuja lukuisista rauhanturvaoperaatioista. Presidentti Martti Ahtisaarelle on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto, joka on huomattavin tunnustus rauhantyölle.

Ajanlaskumme alkupuolella jonkun filosofin on väitetty sanoneen jotenkin niin, että jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan. Rauhaa rakastavalla Suomella on myös uskottava maanpuolustus ja puolustusvoimat, joita emme onneksi menneinä vuosina ajaneet alas toisin kuin monet muut maat. Olemme huolehtineet materiaalihankinnoista ja niiden myötä ylläpitäneet uskottavaa puolustusta. Suomen kansan kiinnostus maanpuolustukseen liittyviin asioihin on suuri ja maanpuolustustahto korkeassa kurssissa – ehkä korkeammalla tasolla pitkään aikaan. Se on huomattu myös kansainvälisesti.

***

Sodan jälki on aina pitkä, mutta silti on pidettävä toivoa yllä. Sodat käydään aseilla, mutta rauhansopimukset kirjoitetaan kynällä. Rauha palaa aikanaan Ukrainaankin ja sen jälkeen koittaa jälleenrakennuksen aika. Sitä ennen koko läntisen maailman on herkeämättä ponnisteltava sodan tuhojen minimoimiseksi, siviilien kärsimyksen helpottamiseksi ja mahdollisimman nopean rauhan aikaansaamiseksi. Toivottavasti tämän sodan jälkeen ja sen aiheuttamien tuhojen myötä syntyisi vihdoin se lopullinen viisaus, että sota on hyödyttömin asia maailmassa – eikä uusia sotia puhkeaisi enää koskaan.

***

Sota Ukrainassa on vienyt lähes kaiken huomiomme. Muutakin silti tapahtuu.

Työmarkkinakierros jatkuu ja isossa kuvassa se on sujunut huomattavasti odotettua paremmin.

Työmarkkinakierros jatkuu ja isossa kuvassa se on sujunut huomattavasti odotettua paremmin. Muutokset sopimustoiminnassa jäänevät arvioituja vähäisemmiksi. Sopimuksia on syntynyt tasaiseen tahtiin ja paikallinen sopiminenkin näyttää lisääntyvän useilla aloilla.

Kaikki ei kuitenkaan työmarkkinoilla mene kuin Strömsössä konsanaan. Meillä on yksi varsinainen murheenkryyni eli UPM Kymmene, jonka työntekijät ovat olleet lakossa jo lähes sata päivää eikä ratkaisua näy. Työnantaja ajaa sopimuksiin merkittävää työajan pidentämistä ilman rahallista kompensaatiota – eli suomeksi sanottuna merkittävää palkanalennusta. Toimihenkilöille yritys ei ole valmis neuvottelemaan sopimusta lainkaan.

Lähiviikkojen haastavimmat neuvottelut käydään kuntapöydässä. Siellä on nähty jo ensimmäiset työtaistelut ja hoitajien lakko alkaa huhtikuun alussa, jos sitä ennen ei sovittelussa päästä sopimukseen. Ilman ylimääräistä valtion rahallista panosta sopuun tuskin päästään. Tulevat viikot näyttävät, mitä tuleman pitää.

***

Viime sunnuntaina oli taas se päivä vuodesta, kun aurinko siirtyi eteläiseltä tähtitaivaalta pohjoiselle, valo voitti pimeyden ja päivä yön. Vaikeista ajoista huolimatta toivotan kaikille aurinkoista kevään jatkoa, terveyttä ja jaksamista.

Antti Palola, STTK:n puheenjohtaja

Ajankohtaista

4.10.2022

Sähkötuet eivät opiskelijaa tue 

Lue
4.10.2022

Ammattiliitto Jyty on tyytyväinen hoitajajärjestöjen sopuun

Lue
4.10.2022

SuPer ja Tehy hyväksyivät sovintoehdotuksen: Sote-sopimukseen oma palkkaohjelma, koronakorvaus ja useita parannuksia työoloihin

Lue
3.10.2022

Uusin podcast jakso käsittelee ruskean kokemuksia työelämässä

Lue
3.10.2022

Tehy ja SuPer: Valtakunnansovittelija on antanut sovintoehdotuksen

Lue
30.9.2022

Jytyn kysely: Koulunkäynninohjaajien asemaa parannettava – ”Inkluusio ei toimi, jos ammattilaisista ei huolehdita

Lue
29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue