Pakolaisten eriarvoinen kohtelu on rasismia

Kolmessa viikossa Ukrainasta on paennut sotaa jo yli kolme miljoonaa ihmistä. Suomessa ja laajemminkin Euroopassa yleinen ilmapiiri tuntuu olevan todella vastaanottavainen heitä kohtaan, mikä on sinänsä hyvä asia. Lähihistorian valossa ilmiö näyttäytyy kuitenkin ongelmallisena. 

Tuoreessa muistissa on Syyriasta lähtenyt 1,3 miljoonan turvapaikanhakijan aalto, johon suhtautuminen oli täysin päinvastainen. Yleisesti koettiin, että koko Euroopan turvallisuus oli uhattuna ja länsimainen yhteiskuntamme vaarassa romahtaa. Vielä tuoreemmassa muistissa on viime vuoden brutaalit raja-aidat sekä väkivaltainen kohtelu Irakista ja Afganistanista tulevia kohtaan Puolan rajalla. 

Osaamme auttaa, jos tulijat ovat valkoisia 

Ukrainan sota on osoittanut, että tahtotilan löytyessä olemme valmiita luopumaan omista etuoikeuksistamme. Olemme hyväksyneet sodan asettamat entistä korkeammat elinkustannukset, Ukrainaan lähetetyn rahallisen ja materiaalisen avun sekä mahdollisesti tänne tulevan pakolaisvirran poikkeuskäytännöin. Samalla puramme järjestelmällisesti tuottoisiakin kauppasuhteita Venäjälle. 

Lähi-Idästä lähteneiden henkilöiden ihmisarvo koetaan selkeästi alempiarvoisena kuin valkoiseen normiin kuuluvien ukrainalaisten.

Tässä valossa minulle on päivänselvää, että eriarvoisessa kohtelussa on kyse rasismista. Lähi-Idästä lähteneiden henkilöiden ihmisarvo koetaan selkeästi alempiarvoisena kuin valkoiseen normiin kuuluvien ukrainalaisten. Turvapaikanhakijoiden sukupuolijakaumilla perustelun koen selittelyksi, sillä ihmiset joutuvat vaaraan eri syistä. 

Bulgarian pääministeri korosti avoimesti ukrainalaisten pakolaisten olevan erilaisia kuin aiemmat. Hänen mukaansa kyse on viisaista ja koulutetuista eurooppalaisista. Kommenttiin liittyy ongelmallisia oletuksia siitä, että aiemmat pakolaisvirrat ovat olleet vähemmän älykkäitä, kouluttamattomia ja muutenkin epäkelpoja länsimaiseen yhteiskuntaan. Kommentti ylläpitää valkoisen ylivallan rakenteita ja on ehdottomasti tuomittava. 

Huonoja pakolaisia ei ole 

Humanitaarisen avun antaminen ei saa pohjautua aatteelle, jossa kaikki valkoiseen tai länsimaiseen normiin kuulumattomat nähdään ulkopuolisina ja uhkina. Se on rasismia ja koloniaalisten valtarakenteiden ylläpitämistä. Ainoa avun saamiseen vaikuttava tekijä pitäisi olla avun tarve. 

On reflektion aika. Nyt kun olemme osoittaneet kykymme olla avoimia, anteliaita ja toivottaa sotaa pakenevat tervetulleeksi, osaammeko soveltaa samoja käytäntöjä kaikkiin tänne vainoa, sotaa tai muita konflikteja pakenevia kohtaan tulevaisuudessa? Osaammeko myöntää, että rotu ja uskonto ovat vaikuttaneet suhtautumiseemme aiemmin? 

Tomi Rantanen 
Kirjoittaja on STTK:n tiedottaja.