Myös Venäjän kansalaiset ovat Ukrainan sodan uhreja

2020-luvulla olemme ajautuneet kriisistä toiseen. Toisin kuin koronapandemia, Venäjän hyökkäys ja sota Ukrainassa on toiminut lähes universaalisti poliittisia laitoja yhdistävänä tekijänä Suomessa ja maailmalla. Henkilökohtaisesti olen tavannut yhden ihmisen, joka kertoo kannattaneensa Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Koska Venäjä on laajalti tuomittu teoistaan Ukrainassa, ihmisten mielissä Venäjän hallinto ja Venäjän kansalaiset ovat ilmeisesti sama asia, vaikka tietenkään näin ei ole. Tästä syystä ulkomailla asuvat venäläiset ja venäjänkieliset ovat sodan sytyttyä kohdanneet entistä useammin vihaa ja ennakkoluuloja. Sota koskettaa suomalaisia läheltä ja tilanteesta kumpuava pelko ja ahdistus ovat voineet saada monen normaalisti rasismia vastaan kamppailevankin heittämään ajattelemattomia kommentteja. 

Myös Venäjältä pakenevat ovat uhreja 

Esimerkiksi Suomen Ylioppilaskuntien liitto ja Suomen Punainen Risti ovat koonneet ohjeistuksia siitä, miten jokainen voi puuttua arjen rasismiin – ja myös omiin tiedostamattomiin rasistisiin oletuksiin. Tämä onkin rasismin kitkemisessä tärkeintä. Kukaan meistä ei hyvistä tarkoitusperistä huolimatta elä ympäristössä, jossa jonkinlaiset rasistiset asenteet ja oletukset eivät vaikuttaisi. 

Tärkeintä kaikessa rasismin torjunnassa on höllentää omaa egoa. Kiivainkaan Black Lives Matter -aktivisti ei ole kummoinen liittolainen, jos hän varmasti väittää tietävänsä kaiken rasistisesta syrjinnästä ja ottaa kehitysehdotukset henkilökohtaisena hyökkäyksenä.

Se, että syrjintää kokeva ystäväsi huomauttaa sinulle sanavalinnastasi tai toimintatavastasi, ei ole loukkaus.

Voit aina oppia uutta. Se, että syrjintää kokeva ystäväsi huomauttaa sinulle sanavalinnastasi tai toimintatavastasi, ei ole loukkaus. Tätä tuodaan esiin jokaisen syrjinnän vastaisen kampanjan yhteydessä, mutta valitettavasti se on vieläkin yllättävän monelle arka paikka. Syystäkin. Omien asenteiden tarkastelu kriittisesti on vaikeaa eikä se lopu koskaan. Kukaan meistä ei ole koskaan täydellinen.

Älä oleta, vaan kysy. Muista kuitenkin, että rodullistettu tuttusi ei ole sinulle mitään velkaa, eikä hänen työtään ole opettaa sinulle rasismista. Avaa Google tai käy kirjastossa.

On tietysti myös tärkeää puuttua sivustakatsojana syrjivään tilanteeseen, kun sellainen tapahtuu. Siksi monilla työpaikoilla ja oppilaitoksilla on nykyään omat häirintäyhdyshenkilöt, joihin tällaisissa tilanteissa voi ottaa yhteyttä. Tässä vaiheessa vahinko on jo kuitenkin tapahtunut eikä anteeksipyyntö kumoa sitä kokonaan. Ideaalitilanteessa tällaisia tilanteita ei tulisi lainkaan. Siksi omien ennakkoluulojen tarkastelu on ensisijaisen tärkeää. 

Sonja Tikkanen 
Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden varapuheenjohtaja 

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue