Eläkelupaus on pidettävä – ilman sukupolvien vastakkainasettelua

Kirjoittaja:

Samppa Koskela

juristi, sosiaaliturvalainsäädäntö

Profiili

Työeläkejärjestelmän kestävyys ja eläketurvan riittävyys ovat tärkeitä kestoaiheita yhteiskunnallisessa keskustelussa. Yhteiskunnan muutosten keskellä suomalainen työeläkejärjestelmä on osoittanut toimivuutensa ja järjestelmä on saanut myös kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 2020 sijoitus oli viides kansainvälisessä Global Pension Index -vertailussa.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on perusperiaatteiltaan vahva. Luottamusta lisää se, että ansaituilla eläkkeillä on perustuslain takaama vahva suoja. Myös työeläkejärjestelmän kestävyys on hyvä. Järjestelmää on uudistettu aktiivisesti ja vastuullisesti vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Muun muassa keskimääräistä eläkkeelle jäämisikää on pyritty nostamaan ja järjestelmän taloudellinen kestävyys turvaamaan. Viimeisin iso esimerkki tästä on vuonna 2017 voimaan tullut eläkeuudistus.  Lisäksi ikärakenteen muutokseen on alettu varautua jo 1980-luvulta lähtien.

Järjestelmän ylle on aika ajoin piirtynyt myös tummempia pilviä. Keskustelua on käyty suurten ikäluokkien eläkepommista aina kokonaishedelmällisyysluvun laskuun. Epäedullisen väestökehityksen ohella muun muassa automatisaation ja robotisaation seuraukset sekä eläkelaitosten sijoitusnäkymät ovat olleet esillä. Viime vuosina etenkin syntyvyyden lasku ja työkyvyttömyyden kasvu ovat olleet laajemman yhteiskunnallisen keskustelun ytimessä. Ovatko huolet aiheellisia?

Suomalainen työeläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla, joten synkistelyyn ei ole aihetta. Tämä ei tarkoita, etteikö työeläkejärjestelmä tarvitse huoltamista ja uudistuksia myös tulevaisuudessa. On paikallaan, että järjestelmän toimivuutta aika ajoin haastetaan. Huoliin on syytä tarttua.

Tiivistäen voisi todeta, että eläkejärjestelmän keskeisin haaste tulevaisuudessa on työllisyys.  Tämä ei ole yllätys, jos tiedostaa, miten järjestelmän rahoitus rakentuu.  Työeläketurvan rahoitus perustuu jakojärjestelmään, jossa suurin osa työeläkemenosta rahoitetaan työntekijöiltä ja työnantajilta vuosittain kerättävillä eläkevakuutusmaksuilla. Työllisyydestä puhuttaessa oleellista on siten etenkin palkkasumman kehitys.  Tässä muun muassa työn tuottavuudella, palkankorotuksilla ja talouskasvulla on keskeinen rooli. Myös työperäisen maahanmuuton lisäämisellä on tärkeä merkitys.

TULEVAISUUDEN ELÄKEJÄRJESTELMÄN OLTAVA NYK YISTÄ TASA-ARVOISEMPI

Tarkasteltaessa työeläkejärjestelmän kestävyyttä ja eläkkeiden riittävyyttä oleellisia teemoja on useita: työeläkemaksun taso, eläkerahastojen sijoitustuotot, palkkasumman kehitys, työllisyysaste, työurien pituus, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä, kuntoutuksen toimivuus jne. Tulevaisuuteen kurkistettaessa voi nähdä, että etenkin työelämään liittyvät kysymykset nousevat yhä merkittävämmiksi teemoiksi eläkepolitiikassa. Ne ovat tärkeitä jo siksi, että työeläke ansaitaan ja maksetaan työllä. Työssäjaksamisen parantamiseksi ja työurien pidentämiseksi on yhä merkityksellisempää keskittyä toimiin, joilla työntekijöiden työkykyä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia parannetaan.

Eläkejärjestelmän tulevaisuuden on oltava nykyistä tasa-arvoisempi. Suomessa naisten työeläkkeen määrä on tällä hetkellä noin neljänneksen pienempi kuin miehillä. Tätä eroa voidaan kaventaa etenkin edistämällä palkkatasa-arvoa ja perhevapaiden tasapuolisempaa jakautumista.

Tärkeintä työeläkejärjestelmän tulevaisuuden kannalta on lopulta se, että eläkelupauksesta pidetään kiinni: myös nuoret ja tulevat eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet.  Sukupolvien välistä vastakkainasettelua on syytä välttää eikä katteettomia eläkkeisiin liittyviä lupauksia pidä antaa.

Palkansaajajärjestöjen edunvalvonnassa työeläketurvan riittävyyden ja järjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen ovat keskeisiä aiheita nyt ja tulevaisuudessa. Lakisääteinen ja kattava työeläkejärjestelmä on olennainen osa suomalaista työelämää ja toimeentuloturvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Näin on nyt – ja huomenna.

Työeläketurvan kehittäminen

Työntekijöillä on oltava kattava, kestävä ja toimiva työeläkejärjestelmä myös tulevaisuudessa. Tämä koskee työeläketurvaa niin vanhuuden, työkyvyttömyyden kuin perheenhuoltajan kuoleman varalta.

Eläkelupauksesta ja työeläkejärjestelmän perusperiaatteista on pidettävä kiinni.  Järjestelmän oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä on varmistettava.

Työeläkejärjestelmän tasa-arvoa on parannettava kaventamalla sukupuolten välistä eläke-eroa.

Työelämäkysymyksiä on pidettävä eläke- politiikassa vahvasti esillä. Etenkin työhyvinvointia, työkykyä ja työssäjaksamista parantavat toimet ovat tärkeitä. 

Työeläketurvaa kehitetään kolmikantaisesti. Työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli työeläketurvan kehittämisessä. Työeläketurvaa on jatkossakin kehitettävä hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelussa eri yhteiskunnallisten toimijoiden ja poliittisten päättäjien kanssa.

 

Samppa Koskela, juristi, STTK

Ajankohtaista

29.11.2021

Jukka Ala-Outinen Vuoden rialainen 2021

Lue
29.11.2021

Töissä tai perhevapaalla – irti mustavalkoisesta ajattelusta

Lue
29.11.2021

Ammattiliitto Pro: Osa työnantajista tavoittelee aikamatkaa menneisyyteen

Lue
29.11.2021

Ammattiliitto Jyty järjestää suuren ulosmarssin Turussa – mielenilmaus kaupungintalolla

Lue
26.11.2021

Verohallinnon päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista vuonna 2022

Lue
26.11.2021

Kaupungistuminen ei pysähdy

Lue
25.11.2021

Jytyn liittovaltuusto: Uusien hyvinvointialueiden palkat harmonisoitava kärkipalkkoihin

Lue
25.11.2021

Pelastustoimen alimitoitettu rahoitus ja henkilöstöpula vaativat välittömiä toimia

Lue