Nuorten tulevaisuuden työkyky varmistettava

Kirjoittaja:

Markus Wright

STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

Profiili
Nuoret työelämässä

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos julkaisi maanantaina huolestuttavaa dataa nuorten opiskelijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Datan perusteella suuri osa korkeakouluopiskelijoista on kokenut ahdistusta ja masentuneisuutta. Erityisesti naisista jopa 40 % on kokenut mielenterveyden ongelmia. THL teettämän kyselyn mukaan myös yksinäisyys on lisääntynyt ja 25–33 % vastanneista kertoi, ettei tunne yhtään opiskeluryhmän toveria. Tulokset ovat hyvin samassa linjassa STTK:n tuottaman nuorisokyselyn kanssa. STTK:n tuottamassa kyselyssä korkeakouluopiskelijat kertoivat ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja yksinäisyyden lisääntyneen viime vuoteen verrattuna. Myös verkostoitumismahdollisuuksien koettiin vähentyneen koronan aikana.  

Verkostoituminen opiskeluaikana on ehdottoman tärkeää. Opiskelutovereista tulee suurella todennäköisyydellä tulevaisuuden kollegoita ja yhteistyökumppaneita, joten kontaktit näihin ovat todella merkityksellisiä. Vaikka usein esimerkiksi opiskelijabileitä pidetään puhtaasti ryyppäämisenä, tapahtuu niissä myös huomattava määrä verkostojen luomista esimerkiksi opiskelija-aktiivien kesken. Valmistuessa nämä kontaktit voivat tarjota esimerkiksi työpaikan ja siten estää työttömyyden. Verkostoitumisen lisäksi kaverit, joita opiskeluaikana luodaan ovat ehdottoman tärkeitä henkilön mielenterveydelle. Varsinkin monelle opiskeluiden perässä muuttaneelle on opiskeluiden aikana luodut ihmissuhteet ainoita kontakteja uudessa kaupungissa. Kun nämä ihmissuhteet nyt koronan ja etäilyn vuoksi on vähentyneet, luonnostaankin myös yksinäisyys lisääntyy.  

Kun yksinäisyys kasaantuu opiskelustressin kanssa päällekkäin, saa se aikaan ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.

Kun yksinäisyys kasaantuu opiskelustressin kanssa päällekkäin, saa se aikaan ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Näiden yhteisvaikutuksena taas opiskelijan opiskelumotivaatio laskee ja myös työkyky ottaa osumaa. Pandemian jatkuttua nyt jo toista vuotta, ilman selkeää loppua, on nämä ongelmat olleet monen ammattikorkeakouluopiskelijan elämässä opintojen alusta saakka. Nopeimmin opiskeleville on valmistuminen kohta jo edessä. Harjoitteluiden jäädessä väliin tai toteutuessa vaihtoehtoisilla tavoilla, voi työelämävalmiudet tuntua opiskelijalla olevan hakusessa. Tämä voi entisestään lisätä stressiä loppuvaiheen opiskelijoilla. Pahimmillaan tuloksena on valmistuessaan työkyvytön, voimakkaasti masentunut henkilö.  

Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmiin olisi nyt siis puututtava voimakkaasti ja nopeasti. Nuorten mielenterveysongelmat jo itsessään on traaginen asia. Tämän lisäksi se vaarantaa tulevaisuuden työkykyä merkittävästi. Resurssien lisääminen, matalan kynnyksen palveluiden saatavuuden helpottaminen sekä asianmukaisen hoidon takaaminen niille, jotka sitä tarvitsevat ovat välttämättömiä toimia tulevaisuuden työsukupolven työkyvyn varmistamiseksi.  

Markus Wright, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

Ajankohtaista

16.5.2022

Kesätyöntekijä on työkaverisi

Lue
16.5.2022

SuPerin, Tehyn ja ERTOn kysely: Heikentyneet työolot ja pieni palkka syy hoitajapulaan yksityisellä hoiva-alalla

Lue
13.5.2022

Pron edustajisto: Vihreä siirtymä edellyttää yhteistyötä työelämässä

Lue
13.5.2022

Luonnos Suomen digitaaliseksi kompassiksi

Lue
13.5.2022

Liittokokouksen julkilausuma: Pelastustoimi tarvitsee rahaa lisätalousarviossa ja palkkaohjelmaa henkilöstövajeen taittamiseksi

Lue
13.5.2022

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Ministeriössä tehdään lakia, joka heikentää hoitoalan veto- ja pitovoimaa – SuPer vastustaa suunnitelmia syrjäyttää lähihoitajat hoidon tarpeen arvioinnista

Lue
13.5.2022

Miltä kuulostaisi ammattiliiton ennakkojäsen?

Lue
12.5.2022

Erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaaminen

Lue