Nuorten tulevaisuuden työkyky varmistettava

Nuoret työelämässä

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos julkaisi maanantaina huolestuttavaa dataa nuorten opiskelijoiden mielenterveydestä ja hyvinvoinnista. Datan perusteella suuri osa korkeakouluopiskelijoista on kokenut ahdistusta ja masentuneisuutta. Erityisesti naisista jopa 40 % on kokenut mielenterveyden ongelmia. THL teettämän kyselyn mukaan myös yksinäisyys on lisääntynyt ja 25–33 % vastanneista kertoi, ettei tunne yhtään opiskeluryhmän toveria. Tulokset ovat hyvin samassa linjassa STTK:n tuottaman nuorisokyselyn kanssa. STTK:n tuottamassa kyselyssä korkeakouluopiskelijat kertoivat ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja yksinäisyyden lisääntyneen viime vuoteen verrattuna. Myös verkostoitumismahdollisuuksien koettiin vähentyneen koronan aikana.  

Verkostoituminen opiskeluaikana on ehdottoman tärkeää. Opiskelutovereista tulee suurella todennäköisyydellä tulevaisuuden kollegoita ja yhteistyökumppaneita, joten kontaktit näihin ovat todella merkityksellisiä. Vaikka usein esimerkiksi opiskelijabileitä pidetään puhtaasti ryyppäämisenä, tapahtuu niissä myös huomattava määrä verkostojen luomista esimerkiksi opiskelija-aktiivien kesken. Valmistuessa nämä kontaktit voivat tarjota esimerkiksi työpaikan ja siten estää työttömyyden. Verkostoitumisen lisäksi kaverit, joita opiskeluaikana luodaan ovat ehdottoman tärkeitä henkilön mielenterveydelle. Varsinkin monelle opiskeluiden perässä muuttaneelle on opiskeluiden aikana luodut ihmissuhteet ainoita kontakteja uudessa kaupungissa. Kun nämä ihmissuhteet nyt koronan ja etäilyn vuoksi on vähentyneet, luonnostaankin myös yksinäisyys lisääntyy.  

Kun yksinäisyys kasaantuu opiskelustressin kanssa päällekkäin, saa se aikaan ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta.

Kun yksinäisyys kasaantuu opiskelustressin kanssa päällekkäin, saa se aikaan ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Näiden yhteisvaikutuksena taas opiskelijan opiskelumotivaatio laskee ja myös työkyky ottaa osumaa. Pandemian jatkuttua nyt jo toista vuotta, ilman selkeää loppua, on nämä ongelmat olleet monen ammattikorkeakouluopiskelijan elämässä opintojen alusta saakka. Nopeimmin opiskeleville on valmistuminen kohta jo edessä. Harjoitteluiden jäädessä väliin tai toteutuessa vaihtoehtoisilla tavoilla, voi työelämävalmiudet tuntua opiskelijalla olevan hakusessa. Tämä voi entisestään lisätä stressiä loppuvaiheen opiskelijoilla. Pahimmillaan tuloksena on valmistuessaan työkyvytön, voimakkaasti masentunut henkilö.  

Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmiin olisi nyt siis puututtava voimakkaasti ja nopeasti. Nuorten mielenterveysongelmat jo itsessään on traaginen asia. Tämän lisäksi se vaarantaa tulevaisuuden työkykyä merkittävästi. Resurssien lisääminen, matalan kynnyksen palveluiden saatavuuden helpottaminen sekä asianmukaisen hoidon takaaminen niille, jotka sitä tarvitsevat ovat välttämättömiä toimia tulevaisuuden työsukupolven työkyvyn varmistamiseksi.  

Markus Wright, STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja

Ajankohtaista

27.5.2024

Tehy, SuPer ja Erto: Yksityiselle terveyspalvelualalle uusia lakkovaroituksia sekä ylityö- ja vuoronvaihtokielto

Lue
27.5.2024

Sateenkaari-ihmisten ääni kuuluviin työpaikoilla

Lue
27.5.2024

Järjestöjohtajat: ”EU-vaaleissa paljon pelissä – ilmastotavoitteista pidettävä kiinni”

Lue
27.5.2024

Keskitettyä, hajautettua, koordinoitua vai koordinoimatonta työmarkkinaa? 

Lue
24.5.2024

Monimuotoisiin perheisiin kohdistuva syrjintä huomioitava lainsäädännössä 

Lue
23.5.2024

Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma

Lue
22.5.2024

Jytyn liittovaltuusto: Suomen on edistettävä pikaisesti palkka-avoimuusdirektiivin saattamista lainsäädäntöön – ”Palkkatasa-arvossa ei pidä tyytyä minimiin”

Lue
22.5.2024

Raskaus- ja perhevapaa ei oikeuta työnantajaa palkkasyrjintään 

Lue