Perustulokokeilu kannatti, vaikka työllisyysvaikutukset jäivät laihoiksi

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, yhteiskuntavaikuttaminen, strategia ja kehittäminen

Profiili

Eilen julkaistiin Sipilän hallituksen aikana käynnistyneen kaksivuotisen perustulokokeilun tulokset. Kokeilu ei ole maailmalla ensimmäinen, mutta se on sikäli poikkeuksellinen, että aiemmat perustulokokeilut eivät ole olleet lakisääteisiä, valtakunnallisia tai satunnaisotantaan perustuvia. Niihin osallistuminen on ollut vapaaehtoista ja osallistujat ovat saaneet halutessaan keskeyttää kokeilun, jolloin tulosten relevanssi on jäänyt löyhemmäksi.

Tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas kuvasi, että muiden kokeiluja toteuttaneiden maiden agendalla on ollut jonkin oman kansallisen sosiaalipoliittisen ongelman ratkaiseminen, esimerkiksi naisten, perheiden tai vähemmistöjen toimeentulon tukeminen. Suomessa kokeilun tavoitteena oli testata perustulon vaikutuksia työllisyyteen. Satunnaisotannalla varmistettiin, että kokeiluun osallistui hyvin monipuolinen joukko Kelan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saavia 25-58 -vuotiaita henkilöitä. Kokeilu oli myös suhteellisen laaja verrattuna muihin maailmalla tehtyihin aiempiin kokeiluihin.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset jäivät tutkimusryhmän mukaan vaatimattomiksi.

Suomen perustulokokeilu sai osakseen jo käynnistyessään sekä välitarkastelunsa kohdalla keväällä 2019 laajaa kansainvälistä julkisuutta. Perustulon kaltainen Universal Credit -malli oli noussut yhdeksi OECD:n suosittelemaksi tavaksi uudistaa kansallisia sosiaaliturvamalleja. Britanniassa vuonna 2013 käyttöönotettu Universal Credit oli saanut osakseen myös voimakasta kritiikkiä. Suomen kokeilulla oli pienemmässä mittakaavassa mahdollisuus tuottaa näkökulmia keskusteluun. Näistä syistä suomalainen perustulokokeilu oli merkittävä.

Perustulokokeilun työllisyysvaikutukset jäivät tutkimusryhmän mukaan vaatimattomiksi. Perustuloa saaneiden työllisyydessä näkyi tarkastelujaksolla pieni parannus. He tekivät keskimäärin 6 työpäivää enemmän verrattuna vertailuryhmään. Kokeilun kesto oli kaksi vuotta, mutta jälkimmäisen vuoden tulosten analyysiä vaikeutti aktiivimallin voimaantulo. VATT:n tutkija Kari Hämäläinen totesikin, että perustulokokeilun vaikutuksia oli tutkimuksessa mahdoton erottaa aktiivimallin vaikutuksista.

Kokemus henkisestä ja taloudellisesta hyvinvoinnista parani

Kiinnostava löydös perustulokokeiluun osallistujien osalta oli se, että vaikka heidät oli vapautettu osallistumisesta työvoimahallinnon tarjoamista työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, yllättävän moni oli halukas osallistumaan vapaaehtoisesti. Tämä tulos olisi tärkeää viedä mukana myös hallitusohjelmaan kirjattuun sosiaaliturvan uudistamisprosessiin. Jos sosiaaliturvan uudistamisella halutaan tavoitella työllisyys ja hyvinvointivaikutuksia, tulee etuuksien ja verotuksen lisäksi tarkastella myös palveluita ja tukea. Viimeistään perustulokokeilun perusteella on selvää, että ihmisillä on aito halu edistää omaa työllistymistään, jos tarjottavat palvelut koetaan työllistymistä tukeviksi.

STTK on omassa sosiaaliturvamallissaan korostanut juuri oikea-aikaisten ja henkilökohtaisesti räätälöityjen palveluiden merkitystä työllistymisen tukena. Perustulokokeilun tuloksia arvioineen tutkijaryhmän mukaan haastattelututkimuksissa korostui kokeiluun osallistuneiden työttömien moninaisuus ja toisaalta myös elämäntilanteiden muutokset kahden vuoden kokeilun aikana. Yksilöllisyys, räätälöitävyys ja joustavuus erilaisissa elämäntilanteissa tulee pystyä varmistamaan sosiaaliturvaa kehitettäessä.

Perustulokokeilun määrällisten tulosten sijaan kokeilussa ehkä kannattaakin keskittyä sen laadullisen haastatteluaineiston kertomaan ja osallistujien kokemuksiin.

Kokeiluun osallistuvien rahallinen kannuste työllistyä parani, koska tuloilla ei ollut vaikutusta verotukseen. Osallistujien haastatteluissa kävi ilmi, että huoli omasta taloudesta ja kokemus etuusbyrokratiasta väheni. Tunne mahdollisuuksista suunnitella ja hallita omaa taloutta taas parani. Masentuneisuus ja alakuloisuus vähenivät verrokkiryhmään nähden. Erityisen myönteisiä kokemukset olivat yksinyrittäjillä ja luovien alojen ammattilaisilla. Osallistujien joukossa myös merkittävä osuus koki muutoksen neutraalina, eli osallistuminen kokeiluun ei muuttanut elämää suuntaan tai toiseen.

Perustulokokeilu ei työllisyysvaikutuksillaan vakuuta epäilijöitä mallin erinomaisuudesta. On myös selvää, että kokeilu ei olisi kustannuksiltaan skaalattavissa laajempaan käyttöön yhteiskunnassa. Täysi perustulo vaatisi esimerkiksi verotuksen tarkastelua. Tutkijaryhmä jäsenet kommentoivatkin, että aivan varmasti hyviä tuloksia olisi saavutettavissa myös purkamalla nykyisen sosiaaliturvan kannustinloukkuja, kuten STTK on esittänyt, vahvistamalla etuuksien lineaarisuutta. Perustulokokeilun määrällisten tulosten sijaan kokeilussa ehkä kannattaakin keskittyä sen laadullisen haastatteluaineiston kertomaan ja osallistujien kokemuksiin. Osallistujien hyvinvoinnin vahvistuminen on merkittävä löydös, kun tavoitteena on työllistyminen.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n johtaja

Ajankohtaista

23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue
17.4.2024

SuPerin Paavola kehysriihestä: Hallitus heikentää ratkaisuillaan sote-alalle työllistymistä

Lue