Tehy: Valmiuslaki puuttuu työntekijän perusoikeuksiin – jatkolle ei ole riittävästi perusteita

Poikkeusääntelyn jatkolle ei ole Tehyn mielestä perustuslain mukaisia perusteita. Poikkeukset liittyvät vuosilomaan, ylityöhön, lepoaikoihin ja irtisanomisaikaan.

– Koronatilanne ei enää ole sellainen, että työntekijöiden perusoikeuksien rajoittaminen olisi välttämätöntä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Rytkönen muistuttaa myös, että perusoikeuksien rajoittamista ei ole Suomessa työntekijöille korvattu mitenkään.

Tehy muistuttaa, että jatkoa harkitessa eduskunnan tulee ottaa huomioon erilainen tilanne maan eri osissa. Poikkeussääntelyä tulisi jatkaa vain, jos epidemiatilanne selvästi pahenee ja muut keinot eivät riitä. Muussa tapauksessa poikkeussääntelyn välttämättömyysedellytys ei täyty.

Epidemia ei tuonut sairaaloihin potilaita odotettua määrää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan koronatartunnat ovat keskittyneet Uudenmaan alueelle. Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä on ylipäätään ollut hyvin pieni.

Tuorein THL:n tilasto 7.5.2020 kertoo, että tehohoitoa tarvitsevia on yhteensä koko maassa yhteensä 44, joista 32 on HYKS erva-alueella. Koko muun Suomen alueella tehohoitoa tarvitsevia on näin ollen yhteensä 12. Joka puolella maata tartuntojen määrä on taittunut.

Sairaanhoitopiireissä on viime aikoina palautettu alas ajettuja toimintoja. Työntekijöitä on siirretty takaisin omiin työtehtäviinsä. Myös koronaosastoja on purettu. Työnantajat ovat nyt ryhtymässä purkamaan syntyneitä hoitojonoja.

Tehy muistuttaa, että poikkeussäännöksillä ei voi paikata tavanomaista ja kesällä erityisen selvää pulaa sote-henkilöstöstä tai korjata pitkään jatkunutta aliresursointia.

– Tässä on suuri vaara, että poikkeusääntelyä käytetään epidemian aikana syntyneiden hoitojonojen purkamiseen, sanoo Rytkönen.

Jotkin työnantajat ovat käyttäneet hyväkseen valmiuslain mahdollistamia poikkeuksia. Esimerkiksi vuosilomiin on tehty poikkeuksia ilman asetuksen edellyttämiä perusteita.

Työnantajat ovat myös ottaneet laajasti käyttöön pidennetyn irtisanomisajan. Sen käyttö on kuitenkin ollut ylimalkaista, eikä tapauskohtaista harkintaa ole käytetty.

– Työntekijän on usein ollut vaikea nähdä pidennetyn irtisanomisajan ja koronaepidemiasta johtuvan työvoiman tarpeen välistä yhteyttä.

Työntekijä ei voi kuitenkaan vaikuttaa työantajan päätökseen, koska oikeussuojakeinoja ei ole. Myös niiden puuttuminen tulee ottaa jatkoa harkitessa huomioon.

Lisätietoja:
Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847

Ajankohtaista

1.7.2025

STTK: Koulutuskorvauksen poisto on uusi isku naisvaltaisten alojen työntekijöille

Lue
1.7.2025

EU:n monivuotinen rahoituskehys uudistuu – miten käy työelämän rahoille?

Lue
30.6.2025

Suomen vihreä harha: Emme ole ympäristöteknologian kärkimaa

Lue
30.6.2025

Toimisto suljettu 30.6.–3.8.

Lue
30.6.2025

Yhteistoimintalaki muuttuu 

Lue
30.6.2025

Talouskasvu ja työllisyys hyytyvät pysyvästi – syynä sopeutus

Lue
27.6.2025

Yleistukea koskeva lainsäädäntö, HE

Lue
27.6.2025

Toimeentulotuen kokonaisuudistus

Lue