Taloudesta tiistaina: Seitsemän keinoa osaamisen vahvistamiseen puoliväliriihessä


Osaamisen kehittämiseen

Suomi käy läpi tuotanto- ja ammattirakenteen muutosta. Matalan osaamisen työt, bulkin tekeminen tai raaka-ainavarastona oleminen muulle maailmalle ei ole kestävä tapa pohja, jolle perustaa suomalaisten hyvinvointia. Koko työikäisen väestön koulutustasovertailussa Suomi tippuu kärkijoukosta keskikastiin seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sama tilanne on vertaillessa Suomen sijoitusta EU-maiden tutkimus- ja kehitystoimintavertailusta.

Koko työikäisen väestön koulutustasovertailussa Suomi tippuu kärkijoukosta keskikastiin seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Osaamisen kehityksen suunta on yksinkertaisesti väärä ja se on käännettävä määrätietoisin toimin tulevina vuosina. Meidän on poliittisin päätöksin vahvistettava osaamista ja tuettava elinkeinoelämän uusiutumista. Tasa-arvoinen koulutus on oltava saatavilla kaikille sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Tulevaisuuden koulutukselle suuntaa näyttämään tarvitaan parlamentaarisesti valmisteltu koulutuspoliittinen selonteko.

Osaamisen kehityksen suunta on yksinkertaisesti väärä ja se on käännettävä määrätietoisin toimin tulevina vuosina.

Tuoreessa pk-barometrissä nousi esiin kasvun esteen osaavan työvoiman saanti. Osaamisen ylläpitäminen suojaa parhaiten pitkältä työttömyydeltä, ja helpottaa siirtymistä työpaikan sisällä uudenlaisiin tehtäviin. Erityisen suuri oppimistarve on pitkään työelämässä ilman tutkintoa olevilla, ikääntyneillä työntekijöillä. Työvoiman saatavuusongelmien taustalla on myös työttömien osaamisen puutteet ja pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi rapautuneet taidot ja tiedot. Uuden ammatin tai työn hankkiminen edellyttää mahdollisuuksia kouluttautua.

Näin STTK vahvistaisi osaamista:

1. Tuetaan elinkeinoelämän uudistumista panostamalla Tekesiin

Nykyisen tki-rahoituksen vaikuttavuutta on parannettava. Tki-toiminnan on vauhditettava tiedon ja osaamisen hyödyntämistä, innovaatioiden tuottamista, käyttöönottoa ja kaupallistamista. Innovaatiopolitiikassa on panostettava myös organisaatioiden toiminnan kehittämiseen. Tekesin määrärahoja on lisättävä pk-yritysten tki-toiminnan tukemiseksi. Näin saavutetaan tuloksia nopeammin kuin panostamalla perustutkimukseen esimerkiksi korkeakouluja pääomittamalla.

2. T&K-vähennys käyttöön

T&K vähennyksen käyttöönotto uudelleen edistäisi innovaatiotoimintaa ja yritysten kasvua. Vähennyksen yksityiskohdissa on huomioitava muiden maiden toimiviksi koettuja ominaisuuksia, kuten se, että tuki vähentää heti kustannuksia, tai se, että tappiollisen yrityksen on mahdollista saada tukea verottajalta ja tuen saamisen hallinnollinen yksinkertaisuus.  Lisäksi on arvioitava, mihin yritysjoukkoon tuki kohdennettaisiin, jotta se olisi vaikuttavin ja tehokkain esimerkiksi nuoret tai kasvavat yritykset.

3. Uudistetaan työvoimakoulutusta

Työvoimakoulutuksen määrärahoja vaikuttavuutta on lisättävä kohdentaen koulutusta työttömien osaamistarpeiden mukaan. Aikuisten oppisopimukseen on tehty viime vuosina tuhansien aloituspaikkojen leikkauksia, vaikka se on yksi vaikuttavimpia työvoimapoliittisia toimia. Ammatillisen koulutuksen reformin on tuettava tavoitetta, että nykyistä useampi työtön pääsisi koulutukseen. Yhteishankintakoulutuksen kehittäminen ja sen laajempi käyttö mahdollistaisi joustavamman tavan kouluttaa työvoimaa yritysten tarpeisiin.

4. Työttömien oikeutta opiskella työttömyysturvalla parannetaan

Työvoimakoulutusten leikkausten vuoksi yhä useampi työtön opiskelee omaehtoisesti työttömyysturvalla. Työttömyysturvalla päätoimisesti opiskeluun pääsy edellyttää, että viranomaisen arvioiseen sen tarkoituksenmukaiseksi. Harkinnan kriteerit voivat vaihdella maan eri osissa, joten työttömät eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Työttömyysturvalla opiskelusta pitäisi poistaa harkinta kokonaan, mutta samalla on kiristettävä muita ehtoja esimerkiksi työn vastaanottamisvelvollisuutta. Työttömän sivutoimista opiskelua, joka ei haittaa työnhakua tai vastaanottamista, on myös helpotettava.

5. Tehdään aikuiskoulutuksen reformi

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla on tehtävä mahdollisimman helpoksi. Aikuiskoulutuksen sisällöt on suunniteltava työelämälähtöisesti ja kohdennettava perustaitojen lisäksi alakohtaisiin kehittämistarpeisiin ja yleisiin työelämässä vaadittaviin taitoihin, erityisesti digitaitoihin. Tämä edellyttää aiemmin opitun tunnistamista ja tunnustamisesta, oppilaitosten toiminnan uudistamista työpaikkojen osaamisen vahvistamiseen sekä joustavia oppimismahdollisuuksia.

6. Elinikäisen oppimisen roolia korkeakoulutuksessa vahvistetaan

Korkeakoulujen koulutustarjonta on elinikäisen oppimisen pullonkaula. Korkeakoulujen koulutustarjontaa on laajennettava uudenlaisiin koulutusohjelmiin, jotka tarjoavat koulutetuille aikuisille mahdollisuuden suorittaa korkeakoulututkinto tai osakokonaisuuksia. Ohjelmat on voitava suorittaa työn ohessa tai oppisopimuksena. Myös avointa korkeakouluopetusta tulee kehittää korkeakoulujen yhteistyönä ja työelämälähtöisinä opintokokonaisuuksina (esim. korkeakouludiplomi). Korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmän on kannustettava lisäämään elinikäistä oppimista palvelevaa koulutustarjontaa.

7. Uudistetaan työnantajan maksaman koulutuksen verotus

Inhimilliseen pääoman ja elinikäiseen oppimisen lisäämiseksi tulisi työnantajien ja työntekijän maksamien koulutuskustannusten verokohtelua selkiyttää. Työnantajan kustantama työntekijän nykyisiin tai muuttuviin työtehtäviin saman yritysryhmän palveluksessa liittyvä hänen ammattitaitoaan ylläpitävä ja kehittävä koulutus tilanteessa, jossa koulutus tapahtuu työnantajan määräämänä ja työnantajan intressissä, tulee erikseen säätää tuloverolaissa verovapaaksi eduksi työntekijälle.

Jukka Ihanus, STTK:n johtaja