Työstä on saatava riittävä toimeentulo

STTK kannattaa YT-lain uudistamista

Näin budjettiriihen alla ilma on sakeana erilaisia esityksiä liittyen kannustinloukkujen purkamiseen ja työttömyysasteen alentamiseen. Viimeisimpänä on virkamiesten taholta esitetty avauksia matalapalkkaan ja kaksiin työmarkkinoihin liittyen.

Työehtosopimusten vähimmäispalkat ovat kokoaikaisesta työstä alimmillaan n. 1500-1600 euroa. Etenkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset mukaan lukien asuminen on niin kallista, että tällä palkkatasolla on jo vaikea tulla toimeen. Eläkekertymä jää jo nyt pieneksi, ja kulutus on kotimarkkinoiden näkökulmasta alhaista.

Mikäli palkkatasoa tästä alennettaisiin, on selvää, että verotulot pienenisivät. Tämän lisäksi toimeentulo pitäisi varmistaa lisääntyvillä sosiaalietuusmenoilla.

Mikäli palkkatasoa tästä alennettaisiin, on selvää, että verotulot pienenisivät. Tämän lisäksi toimeentulo pitäisi varmistaa lisääntyvillä sosiaalietuusmenoilla. Tämä tarkoittaisi joko veronkiristyksiä tai sosiaalivakuutusmaksujen korotusta, tai mahdollisesti molempia, kaikille palkansaajille.

Yritysten näkökulmasta palkan jatkaminen sosiaalietuuksilla ei välttämättä lisäisi työllistämis- tai kasvuhalukkuutta, vaan voisi houkuttaa automaattisesti maksamaan alempaa palkkaa. Näin sosiaalietuuksista tulisikin yritystuen kaltainen etuus heikosti menestyville yrityksille, jolloin kannusteet toiminnan kehittämiseen heikentyisivät.

Työn vastaanottamisen kannusteita on kuitenkin kehitettävä. On nurinkurista, jos sosiaaliturvalla eläminen on kannattavampaa kuin työstä saatava toimeentulo. Työllistymisen pitäisi olla aina houkuttavampi vaihtoehto.

Kilpailukykysopimuksessa palkansaajien työehtoja on heikennetty ja sosiaalivakuutusmaksuja on siirretty työnantajilta palkansaajille. Maan hallitus on lisäksi heikentänyt työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaan ehtoja.

Kilpailukykysopimuksessa palkansaajien työehtoja on heikennetty ja sosiaalivakuutusmaksuja on siirretty työnantajilta palkansaajille. Maan hallitus on lisäksi heikentänyt työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaan ehtoja. Maan hallitus esittää myös koeajan pidentämistä, määräaikaisuuden perusteiden höllentämistä sekä takaisinottovelvollisuuden lyhentämistä. Vireillä ovat myös palkattomiksi aiotut työkokeilu ja koulutussopimus.

Nyt tarvitaan malttia ja maan hallitukselta uskoa siihen, että jo tehdyillä ja aiotuilla toimenpiteillä on vaikutuksia työllisyystilanteen parantumiseen. Matalapalkkaesitykset tai työehtojen sekä sosiaaliturvan yksipuoliset lisäheikennykset eivät ratkaisisi viennin ongelmia, vaan loisivat todennäköisesti uusia ongelmia ja lisäkustannuksia, joita ei ole edes arvioitu. Jos töitä ei yksinkertaisesti saisi, monen työttömän tilanne kurjistuisi entisestään.

Jos alentaisimme tietyillä aloilla tai tehtävissä työehtosopimusten vähimmäispalkkoja, sosiaaliturvajärjestelmä muuttuisi laajasti palkan korvikkeeksi naamioiduksi yritystueksi, joka tulisi rahoittaa jotenkin. Samalla yritysten kannusteet kehittää liiketoimintaa lässähtäisivät.

Työn on oltava kannattavaa. Ja työstä on saatava riittävä toimeentulo. Sosiaaliturvajärjestelmä on turvaverkko niitä tilanteita varten, kun työtä ei ole tai sitä on niin vähän tai työehtosopimuksen mukainen palkka on niin pieni, että toimeentulo on turvattava osittain sosiaalietuuksilla.

Katarina Murto, STTK:n johtaja

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue