Työstä on saatava riittävä toimeentulo

Näin budjettiriihen alla ilma on sakeana erilaisia esityksiä liittyen kannustinloukkujen purkamiseen ja työttömyysasteen alentamiseen. Viimeisimpänä on virkamiesten taholta esitetty avauksia matalapalkkaan ja kaksiin työmarkkinoihin liittyen.

Työehtosopimusten vähimmäispalkat ovat kokoaikaisesta työstä alimmillaan n. 1500-1600 euroa. Etenkin pääkaupunkiseudulla elinkustannukset mukaan lukien asuminen on niin kallista, että tällä palkkatasolla on jo vaikea tulla toimeen. Eläkekertymä jää jo nyt pieneksi, ja kulutus on kotimarkkinoiden näkökulmasta alhaista.

Mikäli palkkatasoa tästä alennettaisiin, on selvää, että verotulot pienenisivät. Tämän lisäksi toimeentulo pitäisi varmistaa lisääntyvillä sosiaalietuusmenoilla.

Mikäli palkkatasoa tästä alennettaisiin, on selvää, että verotulot pienenisivät. Tämän lisäksi toimeentulo pitäisi varmistaa lisääntyvillä sosiaalietuusmenoilla. Tämä tarkoittaisi joko veronkiristyksiä tai sosiaalivakuutusmaksujen korotusta, tai mahdollisesti molempia, kaikille palkansaajille.

Yritysten näkökulmasta palkan jatkaminen sosiaalietuuksilla ei välttämättä lisäisi työllistämis- tai kasvuhalukkuutta, vaan voisi houkuttaa automaattisesti maksamaan alempaa palkkaa. Näin sosiaalietuuksista tulisikin yritystuen kaltainen etuus heikosti menestyville yrityksille, jolloin kannusteet toiminnan kehittämiseen heikentyisivät.

Työn vastaanottamisen kannusteita on kuitenkin kehitettävä. On nurinkurista, jos sosiaaliturvalla eläminen on kannattavampaa kuin työstä saatava toimeentulo. Työllistymisen pitäisi olla aina houkuttavampi vaihtoehto.

Kilpailukykysopimuksessa palkansaajien työehtoja on heikennetty ja sosiaalivakuutusmaksuja on siirretty työnantajilta palkansaajille. Maan hallitus on lisäksi heikentänyt työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaan ehtoja.

Kilpailukykysopimuksessa palkansaajien työehtoja on heikennetty ja sosiaalivakuutusmaksuja on siirretty työnantajilta palkansaajille. Maan hallitus on lisäksi heikentänyt työttömyysturvaa ja vuorotteluvapaan ehtoja. Maan hallitus esittää myös koeajan pidentämistä, määräaikaisuuden perusteiden höllentämistä sekä takaisinottovelvollisuuden lyhentämistä. Vireillä ovat myös palkattomiksi aiotut työkokeilu ja koulutussopimus.

Nyt tarvitaan malttia ja maan hallitukselta uskoa siihen, että jo tehdyillä ja aiotuilla toimenpiteillä on vaikutuksia työllisyystilanteen parantumiseen. Matalapalkkaesitykset tai työehtojen sekä sosiaaliturvan yksipuoliset lisäheikennykset eivät ratkaisisi viennin ongelmia, vaan loisivat todennäköisesti uusia ongelmia ja lisäkustannuksia, joita ei ole edes arvioitu. Jos töitä ei yksinkertaisesti saisi, monen työttömän tilanne kurjistuisi entisestään.

Jos alentaisimme tietyillä aloilla tai tehtävissä työehtosopimusten vähimmäispalkkoja, sosiaaliturvajärjestelmä muuttuisi laajasti palkan korvikkeeksi naamioiduksi yritystueksi, joka tulisi rahoittaa jotenkin. Samalla yritysten kannusteet kehittää liiketoimintaa lässähtäisivät.

Työn on oltava kannattavaa. Ja työstä on saatava riittävä toimeentulo. Sosiaaliturvajärjestelmä on turvaverkko niitä tilanteita varten, kun työtä ei ole tai sitä on niin vähän tai työehtosopimuksen mukainen palkka on niin pieni, että toimeentulo on turvattava osittain sosiaalietuuksilla.

Katarina Murto, STTK:n johtaja

STTK:n kysely: Suomalaiset eivät lämpene matalapalkkatyölle

Ajankohtaista

24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue
18.4.2024

Hallitus säästää ja parantaa silmäterveyden palveluja järkevästi

Lue