Työpaikoilla kaikilla on parantamisen varaa ja taitoa


Erkki Auvinen, työhyvinvointi

Tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen on näinä aikoina monella työpaikalla ykkösasia. Samaan aikaan STTK:laiset henkilöstön edustajat kuitenkin kertovat, ettei työntekijöiden ja heidän edustajiensa ääntä kuunnella näissä asioissa riittävästi.

Työntekijät ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita ja siksi he voisivat löytää tuottavuuden haasteisiin uusia ratkaisuja. Silti edes heidän edustajansa eivät STTK:n selvityksen mukaan pääse osallistumaan riittävästi tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen. Korkeintaan he ovat mukana miettimässä palvelu- ja tuotantoprosessien ongelmia sekä etsimässä uusia säästöjen kohteita.

Henkilöstön edustajat eivät mukaan pääse osallistumaan riittävästi tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämiseen.

Huonoin tilanne on yksityisillä palvelualoilla. Vähän parempi se on kuntien, seurakuntien ja yleishyödyllisten yhteisöjen työpaikoilla.

Pitkän tähtäimen kehitystyössä henkilöstön edustajat ovat mukana valitettavan vähän. Palvelu- ja tuotantostrategian tai uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen he eivät juurikaan osallistu. Työpaikan tai toimialan vetovoiman parantaminen näyttää sekin olevan muiden juttu.

Miksi henkilöstön ääntä kuullaan niin vähän?

Tilaisuuksia siihen kyllä olisi. STTK:n barometriin vastanneista kaksi kolmasosaa ilmoitti työpaikallaan olevan käynnissä hankkeita, joilla pyritään tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Kolme neljästä puolestaan kertoi, että työpaikalla kehitetään työ- ja toimintatapoja entistä tuottavimmiksi.

Haluaako työnantaja päättää yksin siitä, miten työpaikan tuottavuutta ja tuloksellisuutta kehitetään? Vai pidetäänkö tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämistä niin hienona ja monimutkaisena prosessina, että se luovutetaan yksinoikeudella asiantuntijoiden hoidettavaksi?

Toimintojaan ja toimintatapojaan jatkuvasti kehittävä työpaikka on luova, ketterä ja kilpailukykyinen. Se pystyy vastaamaan nopeasti toimintaympäristön muutoksiin. Tuottavuuden lisäystä ei haeta työtahdin kiristämisestä vaan siitä, että vähemmällä vaivalla saataisiin aikaan enemmän, laadukkaammin ja halvemmalla. Kun työt sujuvat, myös työssä jaksaminen paranee.

Jatkuvan parantamisen idean toteuttaminen ei ole vaikeaa. Usein ratkaisut ovat lähempänä kuin luullaankaan. Käytännön työkalujakin on tarjolla runsaasti. Tärkeintä on omaksua periaate “tehdään oikeita asioita oikein, oikealla porukalla, osallistavasti ja kaikkien osaamista oikein hyödyntämällä”. Asiat voidaan aina tehdä paremmin, mutta aina jää myös parantamisen varaa.

Osallistava kehittäminen kannattaa aloittaa pienistä asioista eikä odottaa, että organisaatiossa syntyy heti suuria innovaatioita. Kaikilla pitää olla lupa ideoida ilman pelkoa epäonnistumisesta ja sen ikävistä seuraamuksista. Ilman sitä harva uskaltaa ottaa riskin.

Johtamiselta jatkuva parantaminen edellyttää perinteisen ”yksi määrää, toiset tekevät” -tyylin hylkäämistä. Myös työtovereiden on kannustettava toisiaan ideoimaan ja tekemään ehdotuksia. Kun kehittämiselle vielä varataan työn arjesta oma aikansa, olosuhteet ovat otolliset uudistuksille.

***

STTK: Tiedonsaannin toimimattomuus työpaikoilla vaikeuttaa yhteistoimintaa

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava