Taloudesta tiistaina: Amerikan keskiluokalta meni hermot

USA:n esivaalien edetessä kohti loppuaan myös Euroopassa on seurattu nyt republikaanien  ehdokkuuden käytännössä varmistaneen Donald Trumpin aivoituksia kauhistellen. Yhtään väheksymättä ehdokkaan sananvalintoja, huomattavasti mielenkiintoisempaa on katsoa mitä USA:ssa on tapahtunut talouden, politiikan ja kulttuurin osalta viime vuosikymmeninä. Eli tekijöitä jotka nyt näkyvät esivaalitaistossa.

Yhä useampi amerikkalainen kuvaa itseään kuuluvaksi työväenluokkaan perinteisen keskiluokan sijasta.

Yhä useampi amerikkalainen kuvaa itseään kuuluvaksi työväenluokkaan perinteisen keskiluokan sijasta. Maassa joka on aina ollut ylpeä laajasta keskiluokastaan, tämä merkitsee suurta henkistä muutosta. ”Työväki” vanhahtavalla klangillaan on ollut jotakin, joka kuului maan historiaan viime vuosisadan alkupuolella, etenkin sen eri teollisuuspaikkakuntien usein väkivaltaistenkin työtaisteluiden osaksi. Viimeistään kylmä sota ja vahva talouskasvu keskiluokkaistivat USA:n.

Paljon on kirjoitettu USA:n talouskasvun hedelmien valuneen lähinnä vain maan parhaiten ansaitsevan 1% tai 10% koriin, muiden jäädessä taistelemaan lähes pysähtyneen reaaliansiotulokehityksen ja nousseiden terveys- ja koulutuskulujen puristukseen. Ehkä vieläkin merkittävämpää kuin  tulojaon muutos, on USA:ssa vahvasti lisääntynyt usko, oikeutettu tai ei, että periamerikkalainen lupaus mahdollisuudesta nousta taloudellisesti taustastaan huolimatta ei enää päde. Systeemiä ei pidetä enää reiluna, siihen ei uskota.

Yllä mainitut muutokset yhdessä USA:n demograafisen kehityksen kanssa, siis valkoisen väestön suhteellinen väheneminen, ovat osuneet etenkin juuri maan valkoiseen väestöön. USA:ssa valkoisen väestön elinaikaodote onkin ensimmäistä kertaa laskussa ja esimerkiksi itsemurhaluvut puolestaan kasvaneet selvästi.

Konsensuksella ei ole maassa elämöity viime vuosina.

USA:n politiikkaa ja poliittista keskustelua ovat lisäksi muokanneet parin vuosikymmenen aikana vahva jakautuminen eri leireihin (eri puolueiden kannattajat ovat entistä vähemmän keskenään tekemisissä), mediassa vaikuttavat rääväsuiset ”politiikan kommentaattorit” ja tapa jolla maassa valitaan edustajia maan kongressiin. Äänestysalueiden ”uudeellenraajamisen” kautta ne kun ovat entistä varmemmin jommankumman pääpuolueen hanskassa. Tärkeämmiksi onkin usein noussut puolueiden sisäinen esivaali, joka on puolestaan ajanut puolueita yhä kauemmas toisistaan. Konsensuksella ei olekaan maassa elämöity viime vuosina. Etenkin republikaanit ovat teekutsuliikkeineen olleet tässä ehdottomia.

Koska demokraattien puolella vasemmistolaista siipeä edustavan Bernie Sandersin hyvä menestys nousee pitkälti samoista peloista ja tunteista kuin Trumpin nousu, alleviivaa se osaltaan pettyneen keskiluokan ärtymystä. Sandersin kannattajissa korostuvat lisäksi nuoret, joiden asema ei ole kehittynyt edellisen sukupolven tapaan.

Kävi syksyn presidentinvaaleissa miten tahansa, onkin esivaalikierros muuttanut maan politiikkaa, ja etenkin sen toista pääpuoluetta, republikaaneja ainakin joksikin aikaa eteenpäin.

Mitä tästä pitäisi sitten suomalaisena ajatella? USA on maailman johtava talous ja sen tekemiset näkyvät joka puolella maailmaa, hyvässä ja pahassa. USA:lla on siis merkitystä, ja paljon.

USA:n vertaaminen Suomeen tai Eurooppaan ylipäänsä on aina riskaabelia. En uskokaan newyorkilaisen kiinteistömogulin, tai edes tosi-tv tähden, asettuvan presidentinlinnaamme ihan lähivuosina. Sen sijaan Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, on ihmisillä osaltaan samoja pelkoja kuin USA:ssa, toki omilla mausteillaan. Myös keskustelukulttuuri ja media ovat meillä muuttuneet paljon, joka on tehnyt poliittisesta keskustelusta entistä rajumpaa. Politiikka onkin entistä repivämpää, populistisempaa ja ääriajatuksilla liehakoivaa myös Euroopassa.

Jaakko Haikonen, STTK:n viestinnän asiantuntija.
Kirjoittaja vieraili demokraattien puoluekokouksessa USA:n Charlotessa vuonna 2012.

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue