Taloudesta tiistaina: Amerikan keskiluokalta meni hermot

USA:n esivaalien edetessä kohti loppuaan myös Euroopassa on seurattu nyt republikaanien  ehdokkuuden käytännössä varmistaneen Donald Trumpin aivoituksia kauhistellen. Yhtään väheksymättä ehdokkaan sananvalintoja, huomattavasti mielenkiintoisempaa on katsoa mitä USA:ssa on tapahtunut talouden, politiikan ja kulttuurin osalta viime vuosikymmeninä. Eli tekijöitä jotka nyt näkyvät esivaalitaistossa.

Yhä useampi amerikkalainen kuvaa itseään kuuluvaksi työväenluokkaan perinteisen keskiluokan sijasta.

Yhä useampi amerikkalainen kuvaa itseään kuuluvaksi työväenluokkaan perinteisen keskiluokan sijasta. Maassa joka on aina ollut ylpeä laajasta keskiluokastaan, tämä merkitsee suurta henkistä muutosta. ”Työväki” vanhahtavalla klangillaan on ollut jotakin, joka kuului maan historiaan viime vuosisadan alkupuolella, etenkin sen eri teollisuuspaikkakuntien usein väkivaltaistenkin työtaisteluiden osaksi. Viimeistään kylmä sota ja vahva talouskasvu keskiluokkaistivat USA:n.

Paljon on kirjoitettu USA:n talouskasvun hedelmien valuneen lähinnä vain maan parhaiten ansaitsevan 1% tai 10% koriin, muiden jäädessä taistelemaan lähes pysähtyneen reaaliansiotulokehityksen ja nousseiden terveys- ja koulutuskulujen puristukseen. Ehkä vieläkin merkittävämpää kuin  tulojaon muutos, on USA:ssa vahvasti lisääntynyt usko, oikeutettu tai ei, että periamerikkalainen lupaus mahdollisuudesta nousta taloudellisesti taustastaan huolimatta ei enää päde. Systeemiä ei pidetä enää reiluna, siihen ei uskota.

Yllä mainitut muutokset yhdessä USA:n demograafisen kehityksen kanssa, siis valkoisen väestön suhteellinen väheneminen, ovat osuneet etenkin juuri maan valkoiseen väestöön. USA:ssa valkoisen väestön elinaikaodote onkin ensimmäistä kertaa laskussa ja esimerkiksi itsemurhaluvut puolestaan kasvaneet selvästi.

Konsensuksella ei ole maassa elämöity viime vuosina.

USA:n politiikkaa ja poliittista keskustelua ovat lisäksi muokanneet parin vuosikymmenen aikana vahva jakautuminen eri leireihin (eri puolueiden kannattajat ovat entistä vähemmän keskenään tekemisissä), mediassa vaikuttavat rääväsuiset ”politiikan kommentaattorit” ja tapa jolla maassa valitaan edustajia maan kongressiin. Äänestysalueiden ”uudeellenraajamisen” kautta ne kun ovat entistä varmemmin jommankumman pääpuolueen hanskassa. Tärkeämmiksi onkin usein noussut puolueiden sisäinen esivaali, joka on puolestaan ajanut puolueita yhä kauemmas toisistaan. Konsensuksella ei olekaan maassa elämöity viime vuosina. Etenkin republikaanit ovat teekutsuliikkeineen olleet tässä ehdottomia.

Koska demokraattien puolella vasemmistolaista siipeä edustavan Bernie Sandersin hyvä menestys nousee pitkälti samoista peloista ja tunteista kuin Trumpin nousu, alleviivaa se osaltaan pettyneen keskiluokan ärtymystä. Sandersin kannattajissa korostuvat lisäksi nuoret, joiden asema ei ole kehittynyt edellisen sukupolven tapaan.

Kävi syksyn presidentinvaaleissa miten tahansa, onkin esivaalikierros muuttanut maan politiikkaa, ja etenkin sen toista pääpuoluetta, republikaaneja ainakin joksikin aikaa eteenpäin.

Mitä tästä pitäisi sitten suomalaisena ajatella? USA on maailman johtava talous ja sen tekemiset näkyvät joka puolella maailmaa, hyvässä ja pahassa. USA:lla on siis merkitystä, ja paljon.

USA:n vertaaminen Suomeen tai Eurooppaan ylipäänsä on aina riskaabelia. En uskokaan newyorkilaisen kiinteistömogulin, tai edes tosi-tv tähden, asettuvan presidentinlinnaamme ihan lähivuosina. Sen sijaan Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, on ihmisillä osaltaan samoja pelkoja kuin USA:ssa, toki omilla mausteillaan. Myös keskustelukulttuuri ja media ovat meillä muuttuneet paljon, joka on tehnyt poliittisesta keskustelusta entistä rajumpaa. Politiikka onkin entistä repivämpää, populistisempaa ja ääriajatuksilla liehakoivaa myös Euroopassa.

Jaakko Haikonen, STTK:n viestinnän asiantuntija.
Kirjoittaja vieraili demokraattien puoluekokouksessa USA:n Charlotessa vuonna 2012.

Ajankohtaista

1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue
31.1.2023

SuPerin Paavola: Lääkäri-sairaanhoitaja-lähihoitaja-työparimalli helpottaisi työvoimapulaa hyvinvointialueilla

Lue
30.1.2023

Kehysbudjetoinnin kehittäminen

Lue
30.1.2023

Muutosjohtamisen verkkokoulutus Mutsi aukeaa 30.1.2023 – työelämän kehittämistä yli liittorajojen

Lue