Käytä ääntäsi paremman työelämän puolesta

Kirjoittaja:

Minna Ahtiainen

johtaja, edunvalvonta

Profiili

Vaikka paljon hyvää työtä sosiaalisen Euroopan puolesta on tehty, työ ei ole valmis. Yhtäläisten mahdollisuuksien, oikeudenmukaisten työolojen, sosiaalisen suojelun ja osallisuuden turvaamista on jatkettava.

Eurooppalaiset työmarkkinat ovat myllerryksessä useiden samanaikaisten muutostekijöiden vuoksi. Työmarkkinoiden palveluvaltaistuminen, osaamisvaatimusten lisääntyminen, digitalisaatio ja vihreä siirtymä muuttavat työelämää perusteellisesti. Finanssikriisi ja koronapandemia vauhdittivat osaltaan muutosta, koska ne aiheuttivat arviolta 4,5 – 6 miljoonan työpaikan menetykset lyhyellä tarkastelujaksolla. Samaan aikaan työikäinen työvoima on ikääntymisen vuoksi laskenut vuodesta 2009 arviolta noin kymmenellä miljoonalla työntekijällä.

Vuoden 2021 toisella neljänneksellä työllisten kokonaismäärä EU:ssa oli 207,5 miljoonaa. Elpyminen pandemiasta oli tuolloin vielä kesken, vaikka toipuminen kriisistä oli ennakoitua nopeampaa.

Samaan aikaan työelämän epävarmuus on lisääntynyt. Eurofoundin mukaan epätyypillisten työsuhteiden määrän kasvu syventää EU:n työmarkkinoiden jakoa hyvin suojattuihin työntekijöihin ja heihin, joilla sosiaalista suojelua ja työhön liittyviä oikeuksia on rajallisesti. Tähän kehitykseen puuttuminen edellyttää poliittisia ratkaisuja tukemaan työntekijöitä, joilla on rajallinen pääsy sosiaalisen suojelun ja edustuksen piiriin.

Lisääntynyt epävarmuus aiheuttaa huolta EU:n jäsenvaltioiden kansalaisissa. Uusimman Eurobarometrin mukaan kansalaiset pitivät Euroopan sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen kannalta tärkeimpinä kysymyksinä elintasoon (45 %), oikeudenmukaisiin työskentelyolosuhteisiin ja laadukkaisiin terveydenhuoltopalveluihin (44 %) liittyviä asioita. Samaan aikaan kansallisella tasolla keskeisimpinä sosiaalisina kysymyksinä pidettiin korkeita elinkustannuksia (48 %) ja matalaa palkkatasoa (35 %). Huoli työelämän turvattomuudesta ja toimeentulosta on jäsenvaltioissa siis yhteinen.

Sosiaalinen Eurooppa on oikeudenmukainen ja osallistava

Euroopan unionin tavoitteena on edistää sosiaalista kehitystä ja parantaa elin- ja työoloja. Nämä periaatteet on kirjattu EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen johdantoon. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta viitoittavat tietä kohti vahvaa sosiaalista Eurooppaa, joka on oikeudenmukainen, osallistava ja täynnä mahdollisuuksia.

Näitä tavoitteita edistettiin päättyvällä vaalikaudella lainsäädäntötoimin. Työntekijöiden asemaa parannettiin esimerkiksi alustatyö-, vähimmäispalkka- ja palkka-avoimuusdirektiivillä.

Alustatyötä teki Euroopassa vuonna 2022 yhteensä noin 28,3 miljoonaa ihmistä. Määrän arvioidaan nousevan vuoteen 2025 mennessä 43 miljoonaan henkilöön. Alustatyöntekijöistä arviolta seitsemän prosenttia on palkansaajia ja 93 itsenäisiä ammatinharjoittajia. Heistä arviolta viisi miljoonaa on todennäköisesti luokiteltu väärin. Direktiivillä on tarkoitus puuttua tapauksiin, joissa alustatyöntekijät luokitellaan virheellisesti yrittäjiksi, ja helpotetaan tällaisten työntekijöiden uudelleenluokittelua palkansaajiksi. Siten he voivat helpommin käyttää EU:n lainsäädännön mukaisia oikeuksiaan työntekijöinä.

Vähimmäispalkkadirektiivillä pyritään edistämään työntekijöiden ihmisarvoisia työ- ja elinoloja Euroopassa. Muun muassa globalisaatio, digitalisaatio ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen osaltaan vaikuttavat työssäkäyvien köyhyyden ja palkkaerojen kasvuun. Komission arvion mukaan lakisääteinen vähimmäispalkka on joissain maissa liian alhainen muihin palkkoihin nähden, eikä tarjoa kohtuullista elintasoa. Näin on, vaikka vähimmäispalkat ovatkin viime aikoina nousseet. Vuonna 2018 vähimmäispalkan saajien tulot alittivat köyhyysrajan yhdeksässä jäsenvaltiossa.

Työehtosopimuksilla torjutaan tehokkaasti työssäkäyvien köyhyyttä

Komissio toteaa tilannekuvassaan, että maissa, joissa työehtosopimusten kattavuus on korkeampi, on vähemmän matalapalkkaisia työntekijöitä ja vähimmäispalkat ovat korkeampia. Siksi vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on edistää työmarkkinaosapuolten asemaa palkanmuodostuksessa ja edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin. Vähimmäispalkkadirektiivin sääntelyllä pyritään vähentämään työssäkäyvien köyhien määrää. 

EU haluaa vahvistaa myös miesten ja naisten samapalkkaisuutta uusilla EU-säännöillä palkkauksen läpinäkyvyydestä (palkka-avoimuusdirektiivi). Samapalkkaisuuden periaate tarkoittaa, että naisille ja miehille on maksettava sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä. Vuonna 2020 naisten ja miesten välinen palkkaero oli EU:ssa edelleen keskimäärin noin 13 prosenttia. Suomessa naisten ansiot ovat keskimäärin noin 16 prosenttia miesten ansioita pienemmät. Palkkaerojen taustalla vaikuttaa useita selittäviä tekijöitä, joista toiset ovat perusteltuja (kokemus, koulutus, asema), mutta kaikkea ne eivät selitä. Palkkauksen läpinäkyvyys helpottaa puuttumista perusteettomiin palkkaeroihin. 

Vaikka paljon hyvää työtä sosiaalisen Euroopan puolesta on tehty, työ ei ole valmis. Työtä yhtäläisten mahdollisuuksien, oikeudenmukaisten työolojen, sosiaalisen suojelun ja osallisuuden turvaamiseksi on jatkettava. 

Äänestämällä eurovaaleissa voit vaikuttaa siihen, ketkä osallistuvat parlamentin päätöksentekoon seuraavan viiden vuoden aikana. Muista äänestää! 

Minna Ahtiainen 
Kirjoittaja on STTK:n johtaja. 

Ajankohtaista

19.6.2024

Ay-liike on vastavoima työelämää heikentäville voimille

Lue
17.6.2024

Hoivatalous ei aina kestä päivänvaloa

Lue
17.6.2024

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lue
15.6.2024

STTK:n vastauksia RKP:n puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Kokoomuksen puoluekokousaloitteisiin

Lue
14.6.2024

Tehy tyrmää HUSin lisäleikkaukset – ”Nähtäväksi jää, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä HUSissa töissä”

Lue
14.6.2024

STTK:n vastauksia Keskustan puoluekokousaloitteisiin

Lue
13.6.2024

Minun viikkoni: Assistentti on aina apuna

Lue