Keskustelua Euroopan taloudesta ja työelämästä – Eurooppa-päivää vietettiin 7.5. Oodissa

Millainen rooli Euroopan unionilla pitäisi olla tulevaisuuden työelämää ja taloutta kohtaavien haasteiden ratkomisessa? Mihin suuntaan haluamme Suomessa Eurooppaa viedä seuraavan viisivuotiskauden aikana? Millä eväillä Euroopasta saadaan kilpailukyinen toimija?

Näistä teemoista keskusteltiin Eurooppalaisen Suomen ja työmarkkinajärjestöjen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Oodissa tiistaina 7.5. – Eurooppa-päivänä. Keskustelemassa oli STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan lisäksi Maria Löfgren (Akava), Jyri Häkämies (EK) ja Jarkko Eloranta (SAK).

Työelämän haasteet yhteisiä monelle Euroopan maalle 

Työelämän rakennemuutosten, kuten ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen ja digitalisaation kohtaaminen vaativat Euroopalta yhä enemmän huomiota.  

─ Eurooppa ikääntyy ja työvoimapulasta kärsivät useat maat. Sen sijaan, että maat kilpailevat keskenään osaavasta työvoimasta, tarvitaan yhteisiä ratkaisuja, Palola toteaa.

Konkreettisia ratkaisuja tarvitaan myös aikamme uusiin työelämän haasteisiin, kuten psykososiaalisen kuormituksen hallintaan sekä etätyöhön ja oikeuteen olla tavoittamattomissa. Myös tekoälyn käyttö ja sen vaikutukset työelämään vaativat yhteisiä pelisääntöjä. Työelämän murroksen myötä on tärkeää taata työntekijöille mahdollisuus osaamisen päivittämiseen, uudelleen kouluttautumiseen ja alan vaihtamiseen. EU:lla on Palolan mukaan merkittävä rooli tässä työssä.    

Palolan mukaan on välttämätöntä vahvistaa työntekijöiden perustaitoja digitalisaation ja vihreän siirtymän muuttaessa työn tekemisen tapoja. Vahvistamalla työntekijöiden osaamista voidaan varmistaa Euroopan kilpailukyky ja kestävä kasvu.

Eurooppa tarvitsee yhteisiä pelisääntöjä

Sääntelyllä varmistetaan EU:n ja sisämarkkinoiden yhteiset pelisäännöt. Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etu on, että sääntelyllä voidaan taata yhdenmukainen ja reilu kilpailuympäristö. Kilpailuetujen tavoittelu heikommilla työehdoilla romuttaa sisämarkkinoiden toimintaa ja heikentää kansalaisten/palkansaajien asemaa ja luottamusta unioniin. Palkansaajien ostovoiman romuttaminen heijastuu myös kansantaloudessa heikompana kysyntänä.

─ Yhteiset säännöt luovat vakaan perustan liiketoiminnalle ja varmistavat, että kilpailu tapahtuu reiluilla ehdoilla, Palola muistuttaa.

Lisäksi Euroopan on kyettävä vastaamaan globaaleihin kilpailuhaasteisiin, erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen kasvavaan kilpailuun. Kilpailukyvyn vahvistamiseksi Euroopan on luovuttava valtiontukissääntöjen höllennyksistä ja panostettava sisämarkkinoiden syventämiseen sekä investoitava innovaatioihin ja kestävään kehitykseen. Myös tähän tarvitaan koordinointia ja yhteistyötä.