Usko pois – EU on suomalaisen palkansaajan ystävä

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

Muutokset on toteutettava oikeudenmukaisesti ja murrosta on pyrittävä ohjaamaan. Jos muutos koetaan epäoikeudenmukaisena, ihmiset kääntyvät sitä vastaan ja epäluottamus päätöksentekijöihin kasvaa. 

EU-keskustelu ei ole perinteisesti erityisesti innostanut suomalaisia, ja äänestysaktiivisuus EU-vaaleissa on ollut matalampi, kuin muissa vaaleissa. EU:lla kuitenkin on suuri vaikutus politiikkaamme ja maamme kehitykseen. Viime vuosina kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ja Ukrainan sota korostavat entisestään EU:n merkitystä maallemme. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että myös suomalaiset äänestävät eurovaaleissa 9. kesäkuuta ja vaikuttavat unionin kehitykseen.

Elämme ajassa, jolloin suurvaltapolitiikka on jälleen voimissaan. Euroopan on löydettävä siinä paikkansa ja turvattava asemansa maailmanlaajuisessa kilpailussa, jossa USA ja Kiina koventavat panoksiaan ja ovat investoineet isosti teollisuuteensa. EU voi vastata toimintaympäristön asettamaan haasteeseen ja pärjätä kiristyvässä globaalissa kilpailussa vain uudistumalla; panostamalla kilpailukykyyn, uudistamalla teollisuuspolitiikkaansa ja purkamalla riippuvuuksiaan kriittisistä raaka-aineista. Tämä on tehtävä samaan aikaan, kun toteutetaan siirtymä hiilineutraaliin ja digitaaliseen yhteiskuntaan ja talouteen. Lueteltuna haasteet kuulostavat valtavilta, mutta onneksi samat keinot voivat toimia ratkaisuna monen haasteen, ja Suomi ei ole niiden edessä yksin.

Oikeudenmukaisuus on palkansaajalle itsestäänselvyys 

Palkansaajaliikkeessä meille on ilmeistä, että muutokset on toteutettava oikeudenmukaisesti. Murrosta on pyrittävä ohjaamaan. Kehityksen on oltava kestävää ja työllisyys ja alueelliset erot on otettava huomioon.  

Kansalaisille on ennen kaikkea luotava mahdollisuuksia osaamisensa päivittämiseen, uudelleen kouluttautumiseen ja työpaikan vaihtoon. On myös huolehdittava muutosturvasta. Jos muutos koetaan epäoikeudenmukaisena, ihmiset kääntyvät sitä vastaan ja epäluottamus päätöksentekijöihin kasvaa. EU:lla on hyvin rajoittunut toimivalta koulutuksen ja sosiaaliturvan osalta, mutta on tärkeää, että unionin tasolla asetetaan yhteiset tavoitteet ja varmistetaan kaikille kansalaisille aito mahdollisuus pärjätä myös tulevaisuudessa. Ihmisiin ja koulutukseen kannattaa panostaa myös siksi, että työvoima on sekä Suomen että EU:n kilpailuetu.   

Kansalaisille on ennen kaikkea luotava mahdollisuuksia osaamisensa päivittämiseen, uudelleen kouluttautumiseen ja työpaikan vaihtoon.

Työelämän kehittämisellä on ollut nykyisen Ursula von der Leyenin komission aikana myötätuulta EU:ssa. Kuluneen kauden aikana on hyväksytty muun muassa sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelma, vähimmäispalkkadirektiivi, palkka-avoimuusdirektiivi ja alustatyödirektiivi. Komissio on kuluneen kauden aikana osoittanut vahvaa tukeaan sosiaaliselle vuoropuhelulle sekä Eurooppa-tasolla että kansallisesti. 

Suomen palkansaajien näkökulmasta tätä hyvää työtä on syytä jatkaa, sillä parannettavaa riittää muuttuvassa työelämässä. Lainsäädäntötarpeita on esimerkiksi tekoälyn vaikutuksiin työelämässä ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaan, josta työntekijät ovat Euroopan laajuisesti ajaneet direktiiviä jo useita vuosia. Seuraavalle komissiolle jää myös yritysneuvostoja koskevan direktiivin uudistamisen loppuunsaattaminen sekä esitys etätyöstä ja oikeudesta olla tavoittamattomissa, josta eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kuulemiset ovat juuri alkaneet. Molemmat aloitteet on syytä viedä kunnianhimoisesti maaliin.

Jokainen vaikuttaa äänestämällä

STTK:n näkökulmasta seuraavassa EU komission ohjelmassa on siis jatkettava työelämän kehittämistä ja sosiaalisten oikeuksien parantamista, jotta saamme luotua konkreettista hyötyä EU-kansalaisten työ- ja arkielämään ja samalla varmistettua sisämarkkinoiden reilut pelisäännöt. Työelämän lainsäädäntö ja EU:n sopimus- ja neuvottelujärjestelmän vahvistuminen ovat hyödyksi suomalaisille palkansaajille, koska ne täydentävät oikeusturvaamme ja antavat suomalaisille oikeuksia koko EU:n alueella. Tämä on entistäkin tärkeämpää ajassa, jolloin työelämän oikeuksia ja kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun edellytyksiä pyritään heikentämään kotimaassamme. 

Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa meneillä olevaan murrokseen ja varmistaa että itsellemme tärkeät asiat näkyvät EU-tason päätöksenteossa.  Muista siis äänestää EU-vaaleissa! 

Maria Häggmann 
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö 

Ajankohtaista

10.1.2025

Pro ilmoitti lakoista teknologiateollisuuteen

Lue
10.1.2025

Tekoäly tulee – vai tuleeko älytön teko?

Lue
9.1.2025

Haemme työsuhdeneuvojaa Kesäduunari-infoon

Lue
9.1.2025

Tehy lopettaa viestinnän X:ssä – Propaganda ja vihanlietsonta tukahduttavat kansalaisten sananvapauden sekä aiheuttavat turvallisuusuhkaa

Lue
9.1.2025

Viestintäasiantuntija Linda Horttanainen aloitti STTK:ssa

Lue
8.1.2025

Tehy: Valtion rahoitusvaje pakottaa taas leikkaamaan työntekijöiden hyvinvoinnista ja potilasturvallisuudesta – ensihoitajia vähennetään eri puolilla Uuttamaata

Lue
2.1.2025

Jytyn mielestä laki suojelutyöstä ei ole tarpeen – kertoo 5 syytä miksi

Lue
30.12.2024

Vuodenvaihteessa 2024–2025 voimaantulevia muutoksia

Lue