Ranskassa senioreille oma työsopimus

Ranska ottaa käyttöön yli kuusikymppisille suunnatun seniorityösopimuksen. Uudistus on jatkoa viime vuonna voimaan tulleelle vaiheittaiselle eläkeiän korottamiselle.

Ranskassa 60 vuotta täyttäneistä työelämässä on enää vain 35 prosenttia, mikä on pahasti ristiriidassa tuoreen eläkeuudistuksen kanssa. Mitä hyötyä on eläkeiän nostosta, jos valtaosa senioreista on työttömyyskortistossa tai muulla tavoin loitontunut aktiivielämästä?

Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena onkin nyt nostaa seniorien työllisyysaste 65 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Näihin lukemiin pääsemiseksi tarvitaan järeitä keinoja, joista yksi on parhaillaan viimeistelyvaiheessa oleva seniorisopimus.

Kyseessä on hallituksen tukema jatkuva työsopimus, joka takaa 60-vuotiaan tai sitä vanhemman työnhakijan palkkaavalle yritykselle alhaisemmat työnantajamaksut ja työntekijälle palkan rinnalla maksettavan työttömyyskorvauksen, jos kyseessä on osa-aikatyö tai palkka on muuten edellistä pienempi. Sopimuksen ikähaitaria voitaisiin tarvittaessa venyttää 57-vuotiaisiin, jotta ei tulisi väliinputoajia.

Etusijalla työssä pysyminen

Sopimuksen yksityiskohdista neuvotellaan vielä. Ammattiliittojen mielestä on tervetullutta, että työvoiman vanhenemiseen ja ikäsyrjintään etsitään ratkaisuja. Ay-väen arvoasteikossa ikääntyvän henkilöstön työssä pitäminen on kuitenkin tärkeämpää kuin rekrytoinnin esteiden poistaminen. 
– Kaikissa yrityksissä pitäisi olla seniorisuunnitelma, jossa otetaan huomioon työolojen kehittäminen, työn organisointi ja urakierto, ammattiliitto CFDT:n pääsihteeri Olivier Guivarch ehdottaa.

CFDT on maan suurin yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöiden ja toimihenkilöiden ammattiliitto.

Guivarch kertoo ymmärtävänsä, että työantajapuolta kiinnostaa eiryisesti työvoiman saatavuus, oli sitten kyse nuorista tai vanhoista. Hänen mukaansa työntekijäpuolella puolestaan tavoitteena on henkisesti ja ruumiillisesti kuormittavien ammattien tiedostaminen ja työssä kulumisen tunnustaminen. Neuvottelupöytään kutsutut liitot haluavat keskustella paitsi seniorien työllisyydestä, myös alanvaihtomahdollisuuksista ja urakaaren lopun keventämisestä työntekijälle taloudellisesti kannattavalla tavalla.

– Meidän on ajettava aktiivisesti omia tavoitteitamme sen sijaan, että tyytyisimme kommentoimaan hallituksen esitystä, Guivarch toteaa.

Ranskan ammattiliittojen keskusjärjestö CGT suhtautuu seniorisopimukseen varauksella. Pääsihteeri Sophie Binet pelkää yritysten näkevän valtion sponsoroiman sopimuksen ainoastaan keinona saada edullista työvoimaa.

– Aikanaan oli nuoren työntekijän ensimmäinen työsopimus ja nyt tulee vanhan työntekijän viimeinen työsopimus. Pitäisi lopettaa nämä temput ja keskittyä työuran viimeisten vuosien kehittämiseen, osa-aikaratkaisuihin ja varhaiseläkkeisiin, Binet korostaa.

Hänen mielestään porkkanan sijaan voitaisiin yksinkertaisesti sanktioida yrityksiä, jotka eivät palkkaa senioreja.

Katse työn kestettävyyteen

Työvoiman ikääntymistä tutkinut taloustieteen professori Annie Jolivet miettii, poistuisiko ikäsyrjintä työnhaussa sillä, että yli 60-vuotiaille tehdään oma työsopimusmuoto.

– Poikkeuksellinen suhtautuminen iäkkään työntekijän rekrytoimiseen voi entisestään leimata tätä ikäryhmää. Se, että firmoille pitää maksaa heidän palkkaamisestaan vahvistaa ajatusta seniorien heikentyneestä työkyvystä, Jolivet sanoo.

Hänen mukaansa painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäisyssä sekä työolojen ja työturvallisuuden kehittämisessä. 

Jolivet puhuu työn kestettävyydestä, millä hän tarkoittaa työn suorittajan kokemaa henkistä tai ruumiillista kuormittavuutta.

– Huomiota pitäisi entistä enemmän kiinnittää myös siihen, aiheuttavatko työolot tai työasennot terveyshaittoja pitkällä tähtäimellä. On täysin ymmärrettävää, että ikääntyvä työntekijä ei koe mielekkäänä jatkaa kuormittavassa työssä tietäen, että tulee eläkkeelle päästessään olemaan aivan romu, Jolivet sanoo.

Työn kestettävyyden aste on keskeinen tekijä paitsi ikääntyvien työssä pitämisessä, myös heidän sijoittumisessaan takaisin työelämään. Selvitysten mukaan vanhemmalla iällä työttömäksi jääneistä ja uudelleen työllistyneistä valtaosa puurtaa eläkettä edeltävät vuotensa kuluttavissa ja vähäistä koulutusta vaativissa tehtävissä, joihin heitä rekrytoidaan lähinnä siksi, että nuorempia hakijoita ei ole tarjolla. Kroonisesti sairaan tai muuten osatyökykyisen seniorin on ymmärrettävästikin vaikea sinnitellä näissä töissä.  

Löytyykö haastavista työoloista kenties syy siihen, että joka viides 55 – 59 -vuotiaista ranskalaisista ei käy enää työssä, mutta ei ole myöskään työnhakija eikä eläkeläinen? Rekrytoinnin esteisiin pureutuvan hallituksen olisi paikallaan kiinnittää huomiota myös näihin tilastojen katveisiin pudonneihin senioreihin. 

Teksti: Virpi Latva 

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue