Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Kirjoittaja:

Maria Häggman

kansainvälisten asioiden päällikkö

Profiili

Monet uudet työelämäämme koskevat lait säädetään Brysselissä. Onneksi suomalaisella palkansaajalla on keinoja vaikuttaa siihen, millaisia lakeja Euroopan unionissa säädetään. Niistä tärkein on äänestäminen.  

Kesäkuun alussa on Euroopan unionin parlamenttivaalit.  Suuri osa lainsäädännöstämme tehdään simpukkapadoistaankin tunnetuksi tulleessa Brysselissä. Tämä pätee myös työelämän lainsäädäntöön. EU:n tekemät lait täydentävät jäsenmaiden kansallisia lakeja ja määrittelee lakien  vähimmäisvaatimukset työolojen, tiedottamisen ja työntekijöiden kuulemisen osalta.  

Suomalaisen työelämän kehitystä ohjaavat: 

  • oma lainsäädäntömme, 
  • työehtosopimuksemme ja 
  • EU-lainsäädäntö.  

Palkansaajilla on monia keinoja vaikuttaa työelämän pelisääntöjen kehitykseen Euroopassa. Niistä helpoin on äänioikeutensa käyttäminen vaaleissa. Äänestäessä voi valita ehdokkaan, joille työelämän kehittäminen on tärkeää.  

Vaalien välillä jokainen voi vaikuttaa kehitykseen kuulumalla ammattiliittoon ja osallistumalla sen toimintaan. Ammattiliitot ovat keskeisessä asemassa EU:n työelämän kehittämisessä, sillä työmarkkinaosapuolilla on perussopimuksissa turvattu erityisasema lainsäädäntöprosessissa.  

Miten päätöksenteko käytännössä toimii? 

Uuden lain säätäminen EU:ssa alkaa siitä, että Euroopan komissio tekee siitä lakiesityksen. Tämän jälkeen vaaleilla valittu parlamentti ja jäsenmaista muodostuva neuvosto muodostavat omat kantansa esityksestä. Neuvosto ja parlamentti neuvottelevat keskenään niin sanotuissa trilogineuvotteluissa ja laki muotoutuu lopulliseen muotoonsa. Lopuksi, kun laki on molemmissa elimissä hyväksytty, se etenee jäsenmaihin kansallisesti toimeenpantavaksi. 

Työelämään liittyvissä asioissa prosessi poikkeaa hieman normaalista. Ennen lakiesityksen tekemistä komissiolla on velvollisuus kuulla asiassa jäsenmaidensa työmarkkinaosapuolia.  

Osana kuulemisprosessia työmarkkinaosapuolet voivat aloittaa kahdenkeskeiset neuvottelut, jos haluavat. Komissiolla on tällöin velvollisuus keskeyttää oma työnsä neuvotteluiden ajaksi. Elleivät työmarkkinaosapuolet aloita neuvotteluja tai pääse sopimukseen asiasta, komissio jatkaa valmisteluaan normaalin prosessin mukaan eli antaa lakiesityksen.  

ETUC varmistaa palkansaajien etuja 

Palkansaajapuolta edustaa EU:ssa Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC. Myös STTK on ETUC:n jäsen ja sen avulla vaikuttamme työelämän lainsäädäntöön jo ennen kuin komissio tekee siitä esityksen. Jäsenistömme etuja ajaa myös STTK:n ja SAK:n yhteinen edustusto FinUnions.  ETUC ja FinUnions tekevät vaikuttamistyötä Brysselissä koko lainsäädäntöprosessin ajan käymällä keskusteluja EU-komission edustajien ja europarlamentaarikkojen kanssa.  

Osa vaikuttamistyöstä tehdään Suomessa. STTK vaikuttaa kansalliseen kannanmuodostukseen muun muassa ottamalla kantaa Suomen kantojen valmisteluun ministeriöiden EU-jaostoissa ja osallistumalla eduskunnan kuulemisiin.  

Maria Häggman 
Kirjoittaja on STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö.

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue