SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle
Lausunnon pääkohdat
- Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ry, Akava ry ja STTK ry eivät hyväksy työrauhalainsäädäntöön esitettyjä työtaisteluoikeuden rajoituksia.
- Työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hyväksyttäviä syitä
- Poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittaminen 24 tuntiin on Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten vastaista
- Myötätuntotyötaistelujen rajoituksilla rajoitetaan tosiasiassa myös pääriidan työntekijäpuolen työtaisteluoikeutta
- Ilmoitusajoilla vaikeutetaan muuten laillisen työtaistelun järjestämistä ja heikennetään vaikuttavuutta ja painostusarvoa. Tämä saattaa pidentää työriitojen kestoa.
- Seuraamussääntelyä koskeva lakimuutokset rikkovat voimassa olevan, työehtosopimuslaissa säädetyn seuraamusjärjestelmän kokonaisuuden ja lisäävät epätasapainoa työmarkkinaosapuolten välillä.
- Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista on kohdistuttava jatkossakin vain järjestöihin.
- Vaikutuksia työelämään, työntekijöihin ja ammattiliittoihin ei ole arvioitu riittävästi. Työntekijälle asetettavan 200 euron hyvityksen vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan.
- Tarvetta esitetyn kaltaiselle lainsäädännölle ei ole, vaan työryhmän puheenjohtaja on todennut, että sääntelyllä ennakoidaan tulevaa yhteiskunnallista ilmapiiriä.
Yleiset huomiot
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusia rajoituksia työntekijöiden työtaistelu-oikeuteen, niiden tuomista hyvitysseuraamuksen ja työriitalain 17 §:n sakkorangaistuksen piiriin sekä hyvitysseuraamuksen tason merkittävää korotusta kaikkien työrauhavelvollisuuden vastaisten työtaisteluiden osalta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi, työntekijöihin kohdistuva sanktio, jonka perusteella työntekijä voitaisiin tuomita maksamaan 200 euron suuruinen hyvitysseuraamus, jos tämä olisi jatkanut sellaista työtaistelua, jonka tuomioistuin on tuominnut lainvastaiseksi.
Hallitusohjelmaan kirjattujen työtaisteluoikeuden rajoitusten tavoitteena näyttää olevan tulevan yhteiskunnallisen kehityksen ennakoiminen. Mietinnön sinulla 51 todetaan poliittisten työtaistelujen osalta seuraavaa: ”yhteiskunnan haasteet voivat tulevaisuudessa olla mittavia, kuten esimerkiksi valtiontalouden tilanne ja Suomen velkakehitys, mistä voi johtua tarvetta tehdä kansalaisten etuihin vaikuttavia poliittisia ratkaisuja”. Hallitusohjelman sosiaaliturvaan kohdistuvien mittavien leikkausten ennakoitaneen aiheuttavan laajamittaista tyytymättömyyttä kansalaisten piirissä. Tämän arvioidaan ilmeisesti aiheuttavan epävakautta yhteiskuntaan ja myös poliittisia työtaisteluja. Tämän vuoksi kansalaisten perusoikeuksia pyritään rajoittamaan etupainotteisesti yritysten taloudellisten menetysten rajoittamiseksi.
Oikeuskirjallisuudessa (Hallberg et al – Perusoikeudet, 2011) on katsottu, ettei perusoikeusrajoituksia tulisi säätää ns. varmuuden vuoksi, ilman jo olemassa olevaa tarvetta. Esityksessä ei ole mistään muusta kysymys, ottaen huomioon työryhmän puheenjohtajan edellä mainittu kannanotto.
Mietinnössä esitetään työrauhavelvollisuuden vastaisten työtaistelujen sanktioiden korottamista. Työehtosopimuslaissa on aikaisemmin pyritty tasapainoiseen seuraamusjärjestelmään siten, että työnantajien työehtosopimuksen tieten rikkominen on sanktioitu työrauhavelvoitteen sanktiointia vastaavalla tavalla. Nyt esitetyt yksipuoliset korotukset rikkovat työmarkkinoilla aiemmin vallinneet rakenteet ja periaatteet.
Esitys perustuu ajatukselle, että lainsäätäjän harkintamarginaali työtaisteluoikeuden rajoittamisen osalta olisi laajempi työrauhavelvollisuuden vallitessa suhteessa tilanteisiin, jossa työrauha ei ole voimassa. Työrauhavelvollisuus on osapuolten sopimiseen perustuva työtaisteluoikeuden legitiimi rajoitusperuste, mutta se ei kasvata lainsäätäjän harkintamarginaalia työtaisteluoikeuden rajoittamisen osalta.
Esityksessä ehdotetun uuden sääntelyn tulkinnanvaraisuuden (ennakoimattomuus) ja merkittävä sanktioiden tiukennusten yhteisvaikutus käytännössä tosiasiallisesti rajoittaa perusoikeuden käyttöä ennalta liian laajasti ja tavalla, jota ei voida pitää tavoitteisiin nähden oikeasuhtaisena. Ennakoimattomuus itsessään ja erityisesti yhdistettynä kohtuuttomasti korotettuun sanktioriskiin, ehdotettu sääntely tosiasiallisesti rajoittaa työtaisteluoikeuden käyttöä tavalla, jota ei voida perusoikeuksien rajoituksessa pitää tarkkarajaisena eikä myöskään oikeasuhtaisena tavoitteisiin nähden.
Lue lausunto kokonaisuudessaan.
Minna Ahtiainen
STTK ry