Tehy: Tarkempi arviointi paljasti hallitusohjelman vientivetoisen palkkamallin ”keisarin uusiksi vaatteiksi”

Orpon hallituksen ohjelmaan on kirjattu, että hallitus vahvistaa vientivetoista työmarkkinamallia kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Hallitus haluaa muuttaa lakia työriitojen sovittelusta siten, että palkantarkistusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimiston tai sovittelulautakunnan antamalla sovintoehdotuksella.

Tehyssä on arvioitu kyseisen hallitusohjelmakirjauksen toteuttamista Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten sekä EU-jäsenyyden ja siitä seuraavien sitoumusten kannalta. Lyhyt johtopäätös on, että kirjauksen mukaista lakimuutosta ei voi säätää.

– Arviomme paljastaa, että kyseinen kirjaus onkin ne keisarin uudet vaatteet, joita ei ollut. Hallitusohjelman kirjausta vientivetoisesta työmarkkinamallista ei ole mahdollista toteuttaa, koska Suomessa ei voida säätää lakia, jolla työmarkkinajärjestöjen itsenäistä neuvottelu- ja sopimisoikeutta haitataan valtion järjestämillä neuvottelu- ja sovittelumenettelyillä. Se on vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja jopa EU-jäsenyydestä johtuvia sitoumuksia, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Ammattiliiton jäsenten ja ammattiliiton oikeus neuvotella työehdoista kollektiivisesti työehtosopimuksilla on suojattu kansainvälisissä sopimuksissa ja myös EU-oikeudessa ko. työntekijöiden ja liittojen perusoikeutena.

– Tätä perusoikeutta ei voi rajoittaa se, mitä muun ammattialan työntekijät ja liitot ovat neuvotelleet tai sopineet. Hallitus ja eduskunta eivät lainsäädännöllä voi kävellä kansainvälisesti sitovien perusoikeusmääräysten yli, sanoo Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen.

Lue lisää Suomea sitovien sopimusten vaikutuksista ja vientivetoista palkkamallia koskevan hallitusohjelmakirjauksen ongelmista Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkosen blogista.

– Asian perkaaminen tarkemmin selittää myös, miksi lausuntokierroksella on täysin poikkeuksellisesti ainoastaan hallitusohjelmakirjaus, joka on poliittinen tavoite eikä vielä mikään realistinen, huolellisesti valmisteltu ja arvioitu esitys lakimuutokseksi. Ei ole tiedossa, onko hallitusohjelmaneuvottelijoiden tai Orpon hallituksen toimesta tehty mitään arviota tällaisen sääntelyn tekemisen mahdollisuudesta Suomessa. Herääkin kysymys, olisiko tarkempi analysointi paljastanut hallituksen kortit asiassa bluffiksi, pohtii Rytkönen.

Rytkösen mukaan on hämmentävää, että Orpon hallitus ei noudata Euroopan Unionin ja kansainvälisten sopimusten suojaamia perusoikeuksia. Tältä kuitenkin vahvasti nyt näyttävät sekä hallitusohjelmakirjaus sovittelutoiminnan muutoksista että työministeri Satosen suoranainen painostus kyseisen kirjauksen voimaansaattamisella, ellei asia ratkea neuvotellen.

Ruotsin mallista on pidetty melkoista meteliä koko syksyn ajan lähinnä hallituksen ja osin elinkeinoelämän riveissä.  

– Tosiasiassa Ruotsin malli poikkeaa hyvin paljon siitä, mitä hallitusohjelmassa nyt meillä esitetään. Ruotsissa on asetuksessa säädetty sovittelijan velvoitteesta seurata vientiteollisuuden ns. päänavauksen yleistä linjaa, mutta tämä ei ole tullut asetukseen ilman ammattiliittojen sopimista eli tahtoa. Asetus perustuu ammattiliittojen ja työnantajaliittojen 1990-luvulla tekemään ns. industriavtaliin (”teollisuussopimus”), toteaa Jarkko Pehkonen.

Ruotsissakaan lainsäätäjä ei ole voinut säätää sovittelijan toimivallan sitomisesta yleiseen linjaan ilman työntekijöiden ja työnantajien omaa sopimista vaan sikäläisellä asetuksella on virallistettu osapuolten omaa sopimista käytäntöön – eikä jyrätty järjestöjen sopimusoikeuksia.

– Mitä tulee keskusteluun mahdollisesta uudesta työmarkkinamallista, ymmärrämme Tehyssä myös talouden realiteetteja ja palkanmuodostuksen periaatteita. Mutta sitä vastustamme jyrkästi, että jäseniltämme vietäisiin perusoikeuksia ja heidät pakotettaisiin lainsäädännöllä ikuisesti vientialan sopimaan palkankorotusten tasoon, Rytkönen korostaa.

Jos uudesta työmarkkinamallista käynnistetään ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välillä neuvottelut, ne tulee käydä aidosti ja rauhassa eikä sellaisen uhkan alla, että jos sopimukseen ei päästä, hallitusohjelman mukainen laki tulee voimaan.

– Erityisen tärkeää on, että mahdollisessa palkkamallissa on oltava mahdollisuus ja oikeus perustellusta syystä tehdä myös linjasta poikkeavia ratkaisuja. Perusteltuja syitä voisivat olla esimerkiksi alan työvoimapula, palkkatasa-arvon edistäminen, palkkausjärjestelmän kehittäminen tai jokin muu alakohtainen painava peruste, muistuttaa Rytkönen.

Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, yhteys erityisavustajan kautta
p. 0400 540 005, mila.huovinen(at)tehy.fi
Tehyn erityisasiantuntija, juristi Jarkko Pehkonen, p.  040 531 5464, jarkko.pehkonen(at)tehy.fi

Tehy on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutettujen ammattijärjestö – yli 160 000 jäsenen yhteisö ja edunvalvoja. Tunnemme alamme, ajamme rohkeasti etuamme ja olemme lähellä. Olemme muutosvoima ja paremman työelämän edistäjä. https://www.tehy.fi/fi

Ajankohtaista

20.5.2024

Hallituksen “tehokkaat” kitkemiskeinot lisäävät raskaus- ja perhevapaasyrjintää 

Lue
17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue