SuPerin selvitys: Valtion talousarvioon on varattava rahat ulkomailta rekrytoitavien vieraskielisten kielikoulutukseen

Työperäinen maahanmuutto voi olla yksi ratkaisu sote-sektorin ja kasvatusalan työvoimapulaan vain, jos rekrytointiprosessi hoidetaan hyvin. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin tekemän tuoreen jäsenkyselyn mukaan kotouttamistyö ja kielen opettaminen on jätetty liikaa henkilöstön harteille. Tilanne on entisestään huonontunut vuodesta 2021. Kielitaidon kehittämisessä valtion tulee kantaa vastuu.

Rekrytointiprosessin suurimmat puutteet liittyvät siihen vaiheeseen, kun ulkomailta rekrytoitu työvoima saapuu Suomeen. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että vastuu kotoutumisesta sekä kielen ja ammatin opettamisesta on sälytetty jo ennestään kuormittuneen henkilöstön tehtäväksi.

– Yleiskielen osaaminen ei riitä, vaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa tarvitaan ammatillista vuorovaikutusta ammattitaidon ohella, puheenjohtaja Silja Paavola sanoo.

Jäsenkyselyjen valossa työnantaja ei panosta kielitaidon kehittämiseen, vaan valtiovallan on osoitettava tähän rahat.

– Työnantajan tulee varmistaa työntekijöiden tosiasiallinen kielitaito. Koska kyse on julkisista peruspalveluista, on valtion rahoitettava vieraskielisten riittävä kielikoulutus tilanteessa, jossa työvoimaa aktiivisesti rekrytoidaan ulkomailta, Paavola sanoo.

Ammatillisessa kielitaidossa ja rekrytointiprosessissa puutteita

Jäsenkyselyssä kysyttiin ulkomailta aktiivisesti rekrytoitujen ammatissa tarvittavan kielitaidon tasosta heidän saapuessaan Suomeen. 84 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tulijoiden ammatissa tarvittava kielitaito on riittämätön. Vieraskielisten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden lisäksi arviossa on mukana myös esim. vieraskielisiä hoiva-avustajia. Uhkana asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantumisen lisäksi on työturvallisuuden vaarantuminen sekä vieraskielisten huono kotoutuminen ja puutteet heidän oikeusturvassaan.

– Riittävä ammatillinen kielitaito on alan pito- ja vetovoimaa edistävä asia, puheenjohtaja Silja Paavola painottaa. Tavoitteena tulee olla, että tulijat saadaan osaksi työyhteisöjä ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa sen täysivaltaisena jäsenenä.

Ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessissa ilmeni kyselyn mukaan puutteita: työnantajat eivät varmista kielitaitoa riittävästi tai laadi suunnitelmia kielitaidon kehittämiseen, eivätkä vastaanottavat työyhteisöt myöskään saa etukäteen riittävästi tietoa tulijoista eivätkä valmennusta tulijoiden vastaanottamiseen.

Kyselyyn vastasi 4 128 SuPerin jäsentä helmikuussa 2023. Tutustu Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito superilaisten kokemana -selvitykseen ja SuPerin ratkaisuehdotuksiin (liitteenä).

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätiedot:
SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, 050 5275 085
Lisätietoja kyselystä: SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen, 09 2727 9151 tai SuPerin asiantuntija Elina Kiuru 09 2727 9194

Ajankohtaista

24.6.2024

Lausunto arviomuistiosta välimiesmenettelylain uudistamiseksi

Lue
24.6.2024

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja siihen liittyväksi laiksi

Lue
24.6.2024

Yhdenvertaisuus ja rauha näyttävät suunnan työpaikan toimijuudelle

Lue
24.6.2024

Korvattavat taksimatkat vuodelle 2025

Lue
24.6.2024

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle Työkanava Oy-nimistä osakeyhtiötä koskevan lainsäädännön kumoamisesta

Lue
20.6.2024

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer: Yhteistyössä yksityistä varhaiskasvatusalaa kehittämässä – alalle oma työehtosopimus

Lue
20.6.2024

Tehy: Sairauspäivärahojen leikkaus iskee jo ennestään ahtaalla oleviin työntekijöihin

Lue
20.6.2024

Kesäduunari, toimi näin, jos työnantaja peruu vuorosi

Lue