Työaikakokeilusta uutta pontta työelämään

Kirjoittaja:

Tom-Henrik Sirviö

ekonomisti

Profiili

Suomessa on viime aikoina keskusteltu lyhennetyn työajan hyödyistä ja haitoista. Intohimoiseksi käynyt keskustelu on polarisoitunut ja poteroitunut – työajan lyhentämistä kannatetaan ja vastustetaan periaatteellisesti. Siksi on hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriössä on selvitetty lyhennetyn työajan kokeilun mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Virkakunta on valmistellut viime viikolla julkaistun muistion työministeri Tuula Haataisen alkuvuodesta 2023 antaman toimeksiannon perusteella.

Muistio tarjoaa lisää tietoa keskusteluun käymällä läpi esimerkiksi työaikakokeiluihin mahdollisesti liittyviä lainsäädännön muutostarpeita, kansainvälisiä ja kotimaisia esimerkkejä työaikakokeiluista sekä tarjoamalla vaihtoehtoisia lähestymistapoja kokeilun rakentamiseksi.

Yksityiskohtia paljon pohdittavaksi

Muistiota lukiessa käy selväksi, että lyhennetyn työajan kokeiluun liittyy monia pohdittavia yksityiskohtia. Suurin kokonaisuus olisi luonnollisesti malli, jolla lyhennettyä työaikaa kokeiltaisiin. Ministeriön muistiossa tarjotaan kolme erilaista tapaa toteuttaa kokeilu.

Lakikokeilussa mahdollistettaisiin 8 tai 12 kuukauden tasoittumisjaksot joustotyöajoissa, annettaisiin esimerkiksi ikääntyneille työntekijöille subjektiivinen oikeus kymmenen prosentin työajanlyhennykseen tietyillä aloilla tai sallittaisiin työaikasääntelyyn liittyviä laajempia joustoja vuosityöaikaa lyhentävissä yrityksissä.

Sopimuksellisessa kokeilussa työaikakokeilulle asetettaisiin ennakkoon kriteerit. Tällöin etukäteen paalutettaisiin kokeilun isot linjat, mutta jätettäisiin tarkempi sopiminen työmarkkinaosapuolille. Tarkempi sopiminen tapahtuisi esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluiden yhteydessä tai yrityskohtaisesti.

Myös ohjelmallisessa kokeilussa asetettaisiin etukäteen kriteerit työaikakokeilulle. Sen jälkeen halukkaat organisaatiot pystyisivät hakeutumaan mukaan ohjelmaan, mutta siihen osallistuvat arvottaisiin halukkaiden joukosta. Kokeiltavat työaikamallit voisivat vaihdella eri yrityksissä siten, että työajan lyhennys olisi 5–20 prosentin välillä.

Satunnaistettu koeasetelma uupuu vaihtoehdoista

Työaikakokeilujen erilaiset toteuttamismallit ovat kiinnostavia. Harmillinen piirre muistiossa kuitenkin on, että vaihtoehdoista uupuu satunnaisten koeasetelmien hyödyntäminen kokeilussa. Satunnaiskokeilun mahdollisuuksiin suhtaudutaan muistiossa hyvin kriittisesti. Yritysten ja organisaatioiden arpominen kokeiluun, jossa ne joutuisivat lyhentämään työaikaansa, aiheuttaisikin niin periaatteellisia kuin oikeudellisia ja taloudellisia kysymyksiä.

Suomalainen kokeilu toisi meille lisää tietoa ja ymmärrystä työelämän kehittämisen tueksi.

Hankalasta toteutuksesta huolimatta satunnaiskoe kokeilun asetelemana ansaitsisi lisää huomiota. Suomessa on viime aikoina toteutettu erilaisia satunnaisuuteen perustuvia kokeita, mikä mahdollistaa kokeiden vaikutusten uskottavien syy-seuraussuhteiden selvittämiseen perustuvan jälkikäteisarvioinnin.

Ilman satunnaisuutta työaikakokeilusta jää tämä piirre pois. Jos satunnaiskoe osoittautuu mahdottomaksi, työaikakokeilusta voidaan oppia uutta myös muulla tavalla toteutettuna. Siinä tapauksessa kokeilun tuloksiin ja hyödynnettävyyteen esimerkiksi poliittisessa keskustelussa on kuitenkin suhtauduttava eri tavoin.

Kokeilu lisäisi tietoa työelämän muutostarpeista

Muistiossa käydään läpi myös muissa maissa tehtyjä työaikakokeiluja. Kokeilut ovat tyyliltään ja osittain tuloksiltaankin erilaisia. Siinä mielessä suomalainen kokeilu toisi meille lisää tietoa ja ymmärrystä työelämän kehittämisen tueksi. Työn tuottavuus, työhyvinvointi ja työllisyys ovat lähiaikojen talous- ja yhteiskuntapolitiikan tärkeitä teemoja, joita olisi hyödyllistä tarkastella myös tämän näkökulman kautta.

Tom-Henrik Sirviö
Kirjoittaja on STTK:n ekonomisti


STTK:n pamfletti: Mitä jos työaika olisi neljä päivää?

Ajankohtaista

17.5.2024

SuPerTk hakee jäsensihteeriä vakituiseen työsuhteeseen

Lue
17.5.2024

Selvitystyö pelastustoimen valtiollistamisesta käynnistettävä pikaisesti

Lue
17.5.2024

Kim Nikula jättää SPALin järjestön johtajan tehtävät 

Lue
17.5.2024

EU-vaaleissa kannattaa äänestää 

Lue
16.5.2024

Työvoimapalveluiden palveluprosessin uudistustarpeet ja yksityisen työnvälityksen mahdollisuus saada tietoja työnhakijasta

Lue
16.5.2024

STTK: Suomi vastaa kasvaviin osaamisvaatimuksiin koulutusleikkauksilla

Lue
16.5.2024

Puheenjohtaja Antti Palola: Suomi tarvitsee menestyäkseen osaamista

Lue
16.5.2024

Edustajiston puheenjohtaja Kristiina Lindroos: Tarvitaan vaikuttavampaa ja tiiviimpää yhteistyötä

Lue