Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittävä vaikutus Suomen ja Euroopan taloudelle. Venäjään kohdistuvilla talouspakotteilla ja irtaantumisella venäläisestä energiasta on vaikutuksia myös suomalaisen palkansaajan asemaan.
– Sodan vaikutukset iskevät vasta pandemiasta selvinneeseen talouteemme ja palkansaajien ostovoimaan. Uskon kuitenkin, että tehdyt ratkaisut ovat Suomen ja Euroopan kokonaisturvallisuuden kannalta ainoat mahdolliset ja niillä on kansalaisten laaja kannatus, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korostaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan yllätti Euroopan, vaikka sota on ollut käynnissä jo vuodesta 2014.
– Olemme seuranneet tätä sotaa kauhistuneina ja tunnemme vahvaa myötätuntoa ukrainalaisia kohtaan omankin historiamme kautta. Suomen turvallisuuspoliittinen asema on muuttunut merkittävästi. Emme kuitenkaan onneksi ole tässä tilanteessa yksin. Yhtenäisen ja vahvan Euroopan sekä Euroopan unionin jäsenyyden arvo realisoituu nyt, Palola painottaa.
Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut tehdään demokraattisesti valtiojohdon parhaaseen asiantuntemukseen ja ajankohtaiseen tilannekuvaan nojaten. STTK:lle on tärkeää, että kun päätös aikanaan tehdään, se saa kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden tuen.
Palkansaajajärjestöt yhtenäisen Euroopan takaajina
Venäjällä jo pitkään jatkunut epädemokraattinen kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa maan nykyhallinto kohdistaa erilaisia informaatio- ja muita vaikuttamistoimia Euroopan maiden poliittiseen- ja kansalaiskeskusteluun. Pyrkimys on horjuttaa EU:n yhtenäisyyttä.
– Yleisen näkemyksen mukaan Venäjä luotti hyökkäyksen alkaessa siihen, että eurooppalainen yhteistyö ei tuottaisi yhtenäistä linjaa suhteessa Ukrainan sotaan. Oletus on osoittautunut vääräksi. EU on toiminut tehokkaasti ja yhtenäisesti, Palola toteaa.
Yrityksessään jakaa Eurooppaa Venäjä on käyttänyt häikäilemättömästi hyväkseen ihmisten pelkoja esimerkiksi taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä identiteettiin liittyen.
– Demokratiaan kuuluu moniääninen keskustelu näistäkin. Samalla on varmistettava, että jakolinjat eivät kasva liian suuriksi. Tämä on usein toistettu asia, mutta sen tärkeys korostuu erityisesti näinä aikoina.
EU syntyi toisen maailmansodan jälkeen sodasta toipuvan maanosan taloudellisen kehityksen vauhdittajaksi ja rauhan takaajaksi. STTK painottaa, että rauha, demokratia ja oikeudenmukaisuus ovat myös kansainvälisen ay-liikkeen tärkeimmät arvot.
– Suomalainen ay-liike on alusta asti kannattanut EU-jäsenyyttä ja unionin demokraattista arvopohjaa. Palkansaajaliikkeellä on Euroopassa merkittävä rooli kansalaisten sosiaalisen hyvinvoinnin kehittäjänä ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana. Se luo meille erinomaiset edellytykset toimia jakolinjojen lieventäjänä yhteiskunnassa, Palola toteaa.
Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.