Tulo- ja varallisuuseroja on tasoitettava, yritysten verovälttelyä torjuttava

Kirjoittaja:

Seppo Nevalainen

ekonomisti

Profiili
Tulevaisuuden työelämä

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on menestystarina. Jokainen voi menestyä omilla ponnistuksillaan. Tämän on mahdollistanut kaikille ilmainen koulutusjärjestelmä sekä laajat ja kattavat julkiset palvelut.

Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta kertoo yhteiskuntaluokkien välinen sosiaalinen liikkuvuus. Se on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla, vaikka onkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana hieman vähentynyt.

Hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudesta kertoo yhteiskuntaluokkien välinen sosiaalinen liikkuvuus. Se on Suomessa kansainvälisesti tarkasteltuna hyvällä tasolla, vaikka onkin viimeisen parin vuosikymmenen aikana hieman vähentynyt. Edelleenkään tulevaisuuttasi Suomessa ei määritä se, mihin yhteiskuntaluokkaan synnyt. Voit omilla kyvyilläsi ja työlläsi vaikuttaa siihen, mitä haluat saavuttaa. Tämä on mahdollisuuksien tasa-arvoa, jolle hyvinvointiyhteiskunta luo puitteet.

Elintason kasvu ei ole mahdollista ilman talouskasvua. Kasvun on kuitenkin oltava oikeudenmukaista. Talouskasvun hedelmien pitää jakautua kaikille, eikä talouskasvu saa rasittaa ympäristöä.

Hyvinvointiyhteiskuntaan eivät kuulu tulevaisuudessakaan suuret tulo- ja varallisuuserot. Ympäristön kannalta kestävässä talouskasvussa haitalliset ulkoisvaikutukset on hinnoiteltu markkinamekanismiin, jolloin niiden todelliset kustannukset tulevat näkyviin.

Miltä tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta näyttää? Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on haasteiden edessä. Väestön ikääntyminen, heikko talouskasvu, korkea rakennetyöttömyys ja suuret alueelliset erot asettavat hyvinvointiyhteiskunnan kovaan testiin. Julkisissa menoissa on kasvupaine, kun samanaikaisesti verotuottojen kasvu on hidasta.

Jotta tilanteesta selvitään, tarvitaan talouskasvua, työllisyyttä ja julkisten menojen hillintää. Veropohjaa vahvistamalla on mahdollista kuroa tulojen ja menojen kuilua umpeen.

Hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu myös yksilön oma vastuu. Lähtökohta on, että työkykyinen elättää itsensä ja mahdollisesti perheensä omalla työllään. Jos se ei ole mahdollista esimerkiksi sairauden tai työpaikan puuttumisen vuoksi, hyvinvointiyhteiskunta tulee apuun. Pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta kannattaa pitää kiinni, sillä sen kautta onnistutaan parhaiten turvaamaan kansalaisten hyvinvointi ja talouden kilpailukyky.  Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta osoitti toimivuutensa myös koronakriisin aikana.

VEROTUS OIKEUDENMUKAISEMMAKSI

Kansainvälisessä talouspoliittisessa keskustelussa on saanut viime vuosina jalansijaa tulo-  ja  varallisuuserojen  tasoittamisen tarve. Suuret tulo- ja varallisuuserot ovat alkaneet uhata yhteiskuntien vakautta. Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, kaikki eivät tunne enää olevansa yhteisessä veneessä. Populistiset liikkeet ovat monissa läntisissä teollisuusmaissa saaneet vahvaa kannatusta. Tarve oikeudenmukaisemmalle tulojen ja varallisuuden jakamiselle on suuri paitsi rikkaiden teollisuusmaiden sisällä, myös kehittyvien ja teollisuusmaiden välillä.

Verotuksen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että suuremmista tuloista maksetaan enemmän veroja kuin pienistä tuloista. Tätä toteutetaan Suomessa ja muissakin läntisissä teollisuusmaissa ansiotulojen verotuksessa progressiivisella tuloveroasteikolla.

Kun tulo- tai varallisuuserot kasvavat, kaikki eivät tunne enää olevansa yhteisessä veneessä. Populistiset liikkeet ovatkin monissa läntisissä teollisuusmaissa saaneet vahvaa kannatusta.

Pääomatulot sen sijaan ovat suhteellisesti verotettuja.  Suuria pääomatuloja verotetaan lähestulkoon samalla prosentilla kuin pieniä pääomatuloja. Pääomatulojen kevyt verotus Suomessa on johtanut tulo- ja varallisuuserojen kasvuun. Tulevaisuudessa kaikkia tuloja pitää verottaa samalla asteikolla riippumatta siitä, syntyvätkö ne työstä vai pääoman tuotosta. Myös varallisuusvero tulisi palauttaa verotukseen. Sen pitäisi olla kattava ja huomioida eri varallisuuslajit.

Kansainvälisellä tasolla ollaan puuttumassa yritysten verovälttelyyn.  Tähän pyrkii OECD:n Beps-aloite ja Yhdysvaltain Bidenin hallinnon esitys 28 prosentin yritysverokannasta nykyisen 21 prosentin sijaan. Beps-hankkeen tavoite on turvata veropohja kansainvälisten konsernien verotuksessa ja estää tulojen siirtäminen matalan yritysverokannan maihin. Kansainvälisellä tasolla on tärkeää saada aikaan yritysverotukseen minimitasot ja yhtenäinen veropohja, jotta verokilpailu alemmilla yritysverokannoilla vähentyisi. Kehitys näyttää lupaavalta, koska yritysverotukseen on tulossa lisää sääntelyä ja yritysverokilpailun voimakkain aika on jäämässä taakse.

SYNTYVYYS NOUSUUN

Suomessa syntyvyys on laskenut jo noin kymmenen vuotta, mutta vuonna 2020 syntyvyydessä tapahtui lievä käänne parempaan.  Syntyvyyden alentuminen on tavallinen ilmiö läntisissä teollisuusmaissa.  Tähän on monia syitä, kuten pidentyneet opiskeluajat, pätkätöiden aiheuttama epävarmuus ja kaupunkien kalliit asunnot.

Hyvinvointiyhteiskunnan kestävä rahoitus perustuu siihen, että eri ikäluokkien koot eivät poikkea oleellisesti toisistaan. Lapset rahoittavat aikanaan työllään vanhempiensa eläkkeet ja hoivan. Ongelmia tulee eteen, jos lapsia syntyy liian vähän suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Pienten ikäluokkien rasitus eläkkeiden ja hoivan rahoittamisessa voi muodostua liian raskaaksi.

Pitäisikö syntyvyyteen yrittää vaikuttaa politiikalla vai vain sopeutua tilanteeseen? Syntyvyyden kasvuun kannattaa yrittää vaikuttaa, vaikka tulokset ovatkin epävarmoja. Maahanmuuttoa tarvitaan huolimatta siitä, onnistutaanko kääntämään syntyvyys kasvuun. On kuitenkin jokaisen perheen ja yksilön oma asia, haluaako lapsia vai ei – jos lapsia ylipäätään on mahdollista saada. Yhteiskunnan ei pidä suoraan yrittää vaikuttaa tähän päätöksentekoon, mutta yhteiskunta voi tukea olosuhteita, jotta lasten saaminen ja kasvattaminen olisi helpompaa.

Syntyvyyden lisäämiseen on mahdollista vaikuttaa välillisesti. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on tärkeää.  Lasten päivähoidon maksuttomuus tukisi syntyvyyden kasvua. Myös tulonsiirroilla, kuten lapsilisillä on merkitystä syntyvyyteen. Lapsiperheiden asema on otettava yhteiskuntapolitiikassa jatkossa paremmin huomioon.

Seppo Nevalainen, ekonomisti STTK

Hyvinvointivaltion vahvistaminen

Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan toimintaa on tuettava.

Tulo- ja varallisuuseroja on tasoitettava.

Yritysten verovälttelyä on torjuttava.

Syntyvyyden kasvua on tuettava.

Ajankohtaista

28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue
24.11.2022

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL ry: Hätäkeskuspäivystäjien ammattiliitto HAL: Työnantajan puututtava työhyvinvointiongelmiin

Lue
23.11.2022

Jytyn liittovaltuusto: Tukipalveluhenkilöstön asemasta on huolehdittava hyvinvointialueuudistuksessa

Lue