Varallisuus keskittyy yhä enemmän

Kirjoittaja:

Antti Koskela

ekonomisti

Profiili

Suomessa puhutaan jatkuvasti tuloeroista. Joko siitä näkökulmasta, että ne kasvavat jatkuvasti (vaikka ne eivät aina kasva), tai sitten vaaditaan suurempia tuloeroja kannustimien lisäämiseksi.

Sen sijaan varallisuuseroista ei puhuta juuri koskaan. Tätä hämmästelen, koska varallisuuserot vaikuttavat ihmisten elämään huomattavasti enemmän kuin tuloerot.

Varallisuuseroista on juuri julkaistu Tilastokeskuksen tilasto. Havainto on, että varakkaimman kymmenyksen osuus nettovarallisuudesta on viime vuosina kasvanut 47 prosentista 50 prosenttiin.

Tilastokeskus: Nettovarallisuuden jakautuminen (%)

Vielä kaksikymmentä vuotta sitten varakkain kymmenys omisti noin 43 prosenttia nettovarallisuudesta. Vuonna 2019 luku on ollut 49,6 prosenttia. Samalla vähemmän varakkaan 80%:n osuus varallisuus on laskenut. Yhdeksäs kymmenys on pysynyt melko pitkälti paikallaan.

Tästä voidaan päätellä suoraan, että varallisuuden kasvu suomessa keskittyy varakkaimmalle kymmenesosalle väestöstä.

Itse asiassa neljäsosalla suomalaisista kotitalouksista ei ole nettovarallisuutta juuri lainkaan.

Alla on nykyinen (2019) varallisuusjakauma pylväsgraafimuodossa:

Samasta tilastosta havaitaan, että varallisuus keskittyy myös ikäryhmittäin. Alle 45-vuotiaiden nettovarallisuus on hyvin heikkoa, vaikka kolmi- ja nelikymppiset ovat jo tukevasti työssäkäyvää väkeä. Varakkaimpia ovat kuusi- ja seitsemänkymppiset.

Erityisen hälyttävää on 25-34 -vuotiaiden olematon varallisuus. Kyse on kuitenkin ihmisistä, joista vähintään duunaritaustaiset ovat olleet töissä parhaimmillaan jo vuosikymmenen Varallisuuseroissa näkyykin sukupolvien välisen kuilun jyrkentyminen.

Varallisuuseroista pitäisi puhua enemmän. Tähän on ainakin kolme syytä.

  1. Ansiotuloverotus on progressiivistä. Siten (brutto)tuloeroja tasataan melko voimakkaasti. Pääomatulossakin on kyllä nykyään progressio, mutta se on olemattoman pieni. Pienistä pääomatuloista vero on 30 prosenttia ja vähän isommista 34 prosenttia.
  1. Varallisuuserot todella kasvavat, nopeasti. Sen sijaan tuloerot eivät juuri kasva. Aihetta on selvittänyt muun muassa Tilastokeskuksen Veli-Matti Törmälehto. Varakkaimman 20 prosentin omistus varallisuudesta on kasvanut viimeisen kahden vuosikymmenen aikana alle 60 prosentista yli 65 prosenttiin. Samaan aikaan tuloeroja mittaava gini-kerroin on pysynyt melko vakaana.
  1. Varallisuuserot vaikuttavat ihmisen arkeen enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin tuloerot. Varallisuusmassalla voi tasata kulutusta yli ajan, eli varallisuus tasaa tulojen muutosta. Lisäksi varallisuus poistaa riskejä. Esimerkiksi auton huolloista tai pienistä kotiremonteista syntyvistä kustannuksista ei tarvitse juuri huolehtia, jos taustalla on riittävästi varallisuutta.

Tuloeroissa jakauma ei ole lainkaan näin jyrkkä. Suurituloisin kymmenes tienaa alle 25 prosenttia bruttotuloista (Tilastokeskus 2016).

Näiden syiden valossa yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa voidaan hieman jarruttaa keskustelua tuloeroista ja painottaa varallisuuserojen yhteiskunnallista merkitystä ja kasvua.

Ei lainkaan yllätä, että perintöveron nostosta käydään keskustelua. Samoin varallisuusveron palauttamisesta. Vähintään on selvää, että varallisuuden ja pääomien verottamisen osuutta ”verokakusta” voidaan nostaa. Samalla palkan verotusta tulee keventää.

Antti Koskela, ekonomisti STTK

Ajankohtaista

27.9.2021

STTK: Aluevaaleihin tarvitaan ehdolle asiantuntijoita – puoluesihteerit haastattelussa

Lue
24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue