Avoin kirje parlamentaariselle TKI-ryhmälle

Suomen menestyminen edellyttää kaikkien kolmen kirjaimen toiminnan rahoittamista.

Teillä on käsissänne todellinen tulevaisuustyö. Osoittamanne suunta ratkaissee, miten Suomi pitää asemansa kestävästi yhtenä maailman menestyneimmistä maista.

Olennaisinta on ymmärtää, mitkä ongelmat on ratkaistava. Tavoite TKI-toiminnan julkisen rahoituksen kasvattamisesta on välttämätön, mutta riittämätön tavoite takaamaan Suomelle hyvinvointia. Samalla on huolehdittava, että jokainen euro on mahdollisimman tehokkaassa ja perustellussa käytössä kokonaisuuden kannalta. Julkinen raha on niukka resurssi ja siksi jokaisen euron tulisi tuottaa TKI-työlle mahdollisimman monta euroa lisää yksityisistä ja kansainvälisistä lähteistä.  

Suomi pärjää vain, jos TKI-toiminnan kaikki osa-alueet ovat kunnossa. Huomiota ja rahoitusta tarvitsevat niin tuloksellinen käytännönläheinen kehittäminen, uuden tiedon tuottaminen, tiedon soveltaminen kuin kaupallistaminenkin. Tukea työhönsä tarvitsevat yritykset, julkisorganisaatiot ja kolmas sektori.

Kansainväliset ja kotimaiset analyysit osoittavat, että kokonaisrahoituksen heikkouden lisäksi haasteitamme ovat:

  • TKI-rahoituksen kokonaisuuden hallinnan ja johtamisen puute
  • Tutkimuksen, kehittämisen ja innovoinnin väleihin jäävät rahoitukselliset ja toiminnalliset aukot
  • Innovaatiotoiminnan heikko rooli ja rahoitus työllisyyden ja tuottavuuden edistämiseksi.
  • Rahoituksen puutteet eri toimijoiden välisen yhteistyön varmistamiseksi
  • Tiedon ja osaamisen heikko kumuloituminen mahdollisimman monen toimijan käyttöön
  • Kansainvälisten yritysten ja osaajien haasteellinen sijoittuminen ekosysteemeihin eri puolilla Suomea

Suomen menestymisen kohtalonkysymys on hyvä tai erinomainen työllisyyskehitys sekä työn tuottavuuden paraneminen. Suomessa työn tuottavuuden kehitys on ollut heikompaa kuin relevanteissa vertailumaissa. 93 prosenttia Suomen yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä. Juuri niissä tapahtuu tai on tapahtumatta käytännönläheinen, asiakaslähtöinen innovaatiotyö. Niin ikään taloutemme kestävyys edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon jatkuvaa asiakaslähtöistä kehittämistä. Näille organisaatioille ammattikorkeakoulut ovat keskeisimpiä julkisia TKI-yhteistyötahoja.

Ongelmat ratkaistaan:

  • Vahvistamalla erityisesti kehittämis- ja innovaatiotoimintaan suunnattuja julkisia panostuksia.
  • Varmistamalla kansallisen TKI-rahoituksen vivutusvoima kansainvälisen rahoituksen ja –toimijoiden saamiseksi Suomeen.
  • Varmistamalla pysyvä rahoitus verkostomaiselle työelämä-, yritys- ja asiakaslähtöiselle innovaatiotyölle, mikä tukee myös kaupallistamista.
  • Varmistamalla rahoituskriteerein, että rahoitusta saavalla verkostolla on aina osoitettu riittävä valmius ja osaaminen verkosto-osaamisesta ja työelämäyhteyksistä.

Lähteet:

  • PK-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 2019:35
  • Yritysten t&k-toiminta ja t&k-investointien kasvattamisen edellytykset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:50
  • Global innovation Index 2021
  • Business Finlandin arviointi Innovaatioita, kasvua ja kansainvälistymistä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.2021:46
  • Tuottavuuden tila Suomessa Miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen? Valtiovarainministeriön julkaisuja. 2019:21

Ajankohtaista

29.9.2022

Juristi, hae meille töihin

Lue
29.9.2022

Tehy tyrmää vanhuspalvelulain mitoituksen lykkäämisen  

Lue
28.9.2022

SuPerin Paavola: Vanhuksilla ja heidän hoitajillaan ei ole aikaa odottaa – hoitajamitoitusta ei saa lykätä

Lue
27.9.2022

Sannamari Mäkelä on STTK:n Vuoden työsuojeluvaltuutettu

Lue
27.9.2022

Pro hakee sopimusasiantuntijaa Helsinkiin ja Lahteen

Lue
26.9.2022

Työn tulevaisuus -tapahtuma Tennispalatsissa

Lue
23.9.2022

Tehy ja SuPer vahvistavat: Oulun kaupungin kotihoidon lakko alkaa 27.9.

Lue
23.9.2022

Suomalaiset tilastoissa

Lue