Tehy: Koronarokotteen lisääminen tartuntatautilakiin tulisi selvittää

Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehyn mukaan tässä tautitilanteessa voisi olla järkevää ja tarkoituksenmukaista lisätä koronarokote tartuntatautilakiin.   

– Ministeriön tulisi ryhtyä selvittämään sen lisäämistä lain pykälään 48. Muutoksessa tulee kuitenkin ottaa huomioon muutamia asioita, jotka liittyvät työntekijöiden oikeuksiin ja koronapandemian erityispiirteisiin, toteaa Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.   

Kirvesniemen mukaan koronaviruksen kehittymisestä tai pysyvyydestä ei tiedetä riittävästi. Vaatimuksen työntekijöiden koronarokotuksesta tulisikin sen vuoksi aluksi olla määräaikainen. Lisäksi olisi määriteltävä tarkasti ne työpaikat ja yksiköt, joissa rokotusta vaadittaisiin. Rokotusvaatimuksen tulisi sekä potilasturvallisuuden että työturvallisuuden näkökulmasta koskea myös koko em. työpaikan/yksikön henkilöstöä, ei vain hoitajia.   

Laissa tulisi myös ottaa huomioon edellytettävää koronarokotesuojaa koskevat mahdolliset muutokset sekä sairastetun koronan suojavaikutus. Laissa tulee myös edellyttää, että rokotussuojan olemassaolon varmistaa työterveyshuolto eikä työnantaja.  

Työntekijöiden koronarokotuksista on viime päivinä keskusteltu vilkkaasti myös julkisuudessa.

– Tällä hetkellä tartuntatautilain 48 §:ssä säädetään ne rokotukset, joita edellytetään potilaiden suojaksi. Muita kuin siinä nyt nimettyjä rokotuksia ei voida vaatia työntekijöiltä. Siksi hieman hämmästelin esimerkiksi Helsingin Sanomissa 31.10.2021 oikeustieteilijöiden tulkintoja, että koronarokotuksia voitaisiin vaatia jo nykyisellään tartuntatautilain 48 §:än perusteella. Näin ei ole vaan lakia tulisi muuttaa, sanoo Kirvesniemi. 

Esitystä sote-henkilöstön koronapassista hän puolestaan pitää monimutkaisena ja tarpeettomanakin, jos tartuntatautilakiin tulisi lisäys.

– Tiettyjen potilaiden suojaaminen lainsäädännöllä vaatimalla työntekijöiltä koronarokotussuojaa tulee säännellä tartuntatautilain 48 §:n kautta työntekijöiden perusoikeudet huomioiden. Tällöin monimutkaista lakivalmistelua ja todennäköisesti laajaa perustuslaillista tarkastelua edellyttävälle sote-alan koronapassilainsäädännölle ei tulisi olemaan tarvetta.

Lisätietoja:
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847 

Ajankohtaista

25.4.2024

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöiltä yhteinen kannanotto ministeri Anna-Kaisa Ikoselle – sotealan työntekijöiden vaalikelpoisuus palautettava

Lue
24.4.2024

SuPerin Paavola: Asiakkaalle suunniteltu kotihoito jää usein toteutumatta

Lue
23.4.2024

SuPer vaatii valtakunnallisia kielikokeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille

Lue
22.4.2024

Suomen työmarkkinatilanne herättää kansainvälistä huomiota

Lue
22.4.2024

Yksityisen opetusalan työriidan sovintoesitys hylättiin – lakko useissa oppilaitoksissa 23.–24.4.

Lue
22.4.2024

Simpukkapatoja ja työelämän lainsäädäntöä

Lue
19.4.2024

Meto: Puunkuljetukset ovat vaarassa

Lue
18.4.2024

STTK-Opiskelijat: Kehysriihen päätökset uuvuttavat opiskelijat ja viivästyttävät valmistumista

Lue