Nuori tarvitsee asiantuntijaksi kasvamiseen ja hyvin voidakseen yhteisöä ja ohjausta. Tämä käy selvästi ilmi Aula Researchin STTK:lle elo-syyskuussa tekemästä, 15-29 -vuotiaille suunnatusta kansalaisselvityksestä. Korona-aika osoittaa rajusti ja lohdullisesti ihmisen laumaluonteen ja korkeakouluyhteisön merkityksen oppimiselle ja opintojen etenemiselle. Mikä tuloksissa ilahduttaa ja hirvittää Arenen toiminnanjohtajaa? Korona-ajan opeilla meidän tulee tarkastella sekä meitä yhteisön jäsenenä että kaikkia luomiamme instituutioita, rakenteita, sääntöjä ja toimintamalleja. Vieläkö olemme sitä mieltä, että ne kaikki ovat tarpeen. Mikä on olennaista luovuudelle, hyvinvoinnille – ja sitä kautta myös tehokkuudelle?
Yhteisön merkitys näkyi selvityksen tuloksissa monella tavalla.
Yhteisön merkitys näkyi selvityksen tuloksissa monella tavalla. Nuorten elämässä eniten iloa tuottavien asioiden listalta neljä liittyi toisiin ihmisiin (ystävät, perhe, parisuhde, läheiset ihmiset muutoin). Ehkä viideskin – harrastukset – liittää nuoren usein johonkin ryhmään. Yksin opiskelu etäällä muista teki opiskelusta tahmeaa. Kyselyyn vastanneista amk-opiskelijoista kaksi kolmasosaa kertoi opintojen viivästyvän etäopiskelun vuoksi. Tämä heittää tietysti varjoa myös korkeakoulujen tulevien vuosien rahoitukselle, jossa yksi tekijä on opintojen eteneminen. Korkeakoulujen on pakko satsata paljon resursseja saadakseen opintourat taas jengoilleen.
Koulutuksen ytimessä on näkymä tulevasta työstä ja elämästä
Koulutuksen ytimessä on näkymä tulevasta työstä ja elämästä. Tässä kysely suunnattiin nuorille, joilla edessään on vielä monta tavoiteltua ja yllättävää mutkaa työurallaan, jatkuvaa oppimista ja kasvamista uuteen. Tästä näkökulmasta pidän todella lupaavana, että lähes 2/3 ammattikorkeakoulussa opiskelevista koki joko jo nyt työskentelevänsä tai opiskelevansa toiveammattiinsa. On toisinaan hyvä uskaltaa aloittaa ja saattaa opinnot päätökseen vaikka opiskeluala ei olisikaan unelmien täyttymys tai toiveitaan ei oikein vielä tietäisi. Vasta polkua kulkiessaan voi nähdä haarautuvat polut eli omat paikat löytyvät usein tekemällä ei pohtimalla. Samalla on koko yhteiskunnan etu vahvistaa nuorten näkyä ja käytännön polutuksia siihen, että käännökset työelämässä mahdollistuvat.
Uskon, että ohjauksesta tulee korkeakoulutuksen ydinajatus opetuksen rinnalle lähitulevaisuudessa.
Uskon, että ohjauksesta tulee korkeakoulutuksen – ja ehkä koko koulutuksen – ydinajatus opetuksen rinnalle lähitulevaisuudessa. Vähitellen sen roolit ja merkitys, ja sitä kautta mahdollisuudet alkavat vasta kirkastua. Tietoa, neuvontaa ja ohjausta nuori tarvitsee paljon ja hänellä on oikeus sitä saada. Kyselyn mukaan moni tuntui kaivanneen enemmän ohjausta kun sai. Erityisesti Korona-ajan yksinäinen puurtaminen nosti ohjauksen tarvetta, kun luontaiset tuen ja tiedonvälityksen muodot eli yhdessä tekeminen ja oleminen fyysisesti läsnäolleen, jäivät pois.
Oppilaitokset siirsivät kaiken opetuksen verkkoon pikavauhtia koronan alettua. Ohjauksen sekä tuen erilaiset muodot kehittyivät vähitellen perässä, jos kehittyivät. Noin puolet ammattikorkeakouluissa opiskelleista koki saaneensa ohjausta riittävästi, siihen 40 prosenttia päälle koki saaneensa ohjausta, vaikkakaan ei tarpeeksi. Joka kymmenes koki jääneensä täysin vaille ohjausta ja neuvontaa. Opiskelijamäärien vaan kasvaessa, mutta opetusta ja ohjausta antavien käsiparien pysyessä samana yhtälöä ei ole helppo ratkaista. Osa tuesta ja tiedosta voidaan taidolla jakaa isoille määrille. Osaa tarvittavasta tuesta ja ohjauksesta ei ole skaalattavissa, automatisoitavissa tahi digitalisoitavissa. Erityisen ilahduttavaa oli, että 80 prosenttia kuitenkin koki saaneensa tarvitsemansa tuen juuri oppilaitoksesta.
Ida Mielityinen, Arenen toiminnanjohtaja
| 28.10.2021