STTK esittää etätyöselvitystä lainsäädäntötyön pohjaksi

Nykyinen etätyösuositus on ollut voimassa vuodesta 2005. Koronakriisin myötä nopeasti laajentunut etätyö on nostanut esiin uusia näkökulmia ja myös ongelmia esimerkiksi perinteiseen työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyen.

STTK:n mielestä etä- ja paikkariippumattoman työn kirjavat pelisäännöt on saatava ajan tasalle ja yhdenmukaisemmiksi.

– Esitämme, että työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa selvityksen etätyöstä. Se antaisi edellytykset arvioida lainsäädännön mahdollisia kehittämistarpeita, kun etätyö jatkossa todennäköisesti muodostaa osassa ammatteja aiempaa suuremman osan työajasta. Etätyöhön liittyvät kysymykset eivät ole yhden hallinnonalan asioita, vaan tarkastelu ja mahdolliset lainsäädäntömuutokset edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Tänään järjestönsä etäyhteyksin järjestetyssä edustajistossa Helsingissä puhuneen Palolan arvio on, että etätyö noussee esiin myös liittojen sopimusneuvotteluissa. Hän muistuttaa, että samanaikaisesti on aloja, jonne etätyö ei sovellu lainkaan.

Työnantajapuolen mielestä työn imua ei saisi estää vakiintuneilla työaikakäsityksillä. Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti.
– Jopa kellon ympäri tapahtuvan työn ihannointi on lyhytnäköistä ja vaarallista. Suomessa se näkyy esimerkiksi lisääntyvinä mielenterveysongelmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä. Kovin harva voi mitoittaa työnsä vain omien mieltymystensä perusteella.

STTK on kysynyt henkilöstön edustajien barometrissä jäsenliittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta etätyöstä. Ennakkotietojen perusteella viimeisen vuoden aikana 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, mutta toimialakohtaiset erot ovat suuria. Parhaimmat mahdollisuudet etätyöhön ovat olleet julkisessa hallinnossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja viestinnässä, heikoimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa. Työnantajien koetaan suhtautuneen etätyöhön myönteisesti ja odotukset etätyön lisääntymiseen ovat kaikilla toimialoilla kohtalaiset. Barometrin perusteella vain noin puolella etätyötä tekevistä on työnantajan ottama vakuutus työssä aiheutuvien tapaturmien varalta.
– Hyvä korona-exit työpaikoilla tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa, Palola korostaa.

Ay-liikkeen ja työnantajien yhteistyö heikkoa

Suomalainen työmarkkinoiden sopimusmalli on käymistilassa. Tästä viestivät metsä- ja teknologiateollisuuden aikeet irrota valtakunnallisista työehtosopimuksista sekä työnantajapuolen laajempikin haluttomuus yhteistyöhön ammattiyhdistysliikkeen kanssa, mikä näkyy laajasti kolmikantaisessa valmistelussa.

Palola ennustaa tulevasta työmarkkinakierroksesta vaikeaa.
– Jokainen liitto asettaa omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Koordinaatio olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää. Tähän asti työnantajat ovat onnistuneet siinä ammattiliittoja paremmin, Palola arvioi.

Lisätietoja STTK:ssa: Antti Palola, puhelin 040 509 6030.

Ajankohtaista

27.9.2021

STTK: Aluevaaleihin tarvitaan ehdolle asiantuntijoita – puoluesihteerit haastattelussa

Lue
24.9.2021

SuPerin hallitus: Koulutetun hoitohenkilöstön saatavuus on turvattava

Lue
23.9.2021

Ammattiliitto Pro: Vähennykset vaarantavat Tampereen yliopiston toiminnan

Lue
23.9.2021

Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK: Sosiaaliturvaa uudistettava kestävällä tavalla

Lue
22.9.2021

SuPerin Paavola: Työnantaja tarvitsee työntekijöitä hoitajapulassa, mutta ei ole valmis maksamaan siitä

Lue
21.9.2021

SuPerin Paavola: Kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden on varattava riittävät määrärahat sote-palveluihin – alibudjetointi ongelmana

Lue
17.9.2021

STTK: Suomen hyvin toimivan eläkejärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen välttämätöntä

Lue
17.9.2021

Q&A: Uusi perhevapaamalli

Lue