Rakentamisen suunnasta päätetään kunnissa

Kirjoittaja:

Antti Aarnio

Edunvalvontapäällikkö, RIA

Kuntavaalit2021

Kunnalliseen päätöksentekoon osallistuu iso joukko ihmisiä. Vuonna 2017 alkaneella valtuustokaudella luottamushenkilöpaikkoja oli manner-Suomen kuntien valtuustoissa, hallituksissa ja lautakunnissa 21 122. Ehdolla vaaleissa oli yhteensä 33 618 ehdokasta.   

Luottamushenkilöt päättävät omaan elinympäristöönsä liittyvistä asioista. Rakennetun ympäristön näkökulmasta se tarkoittaa jo olemassa olevasta rakennus- ja infrastruktuurikannasta huolehtimista ja uuden luomista. Mitä säilytetään, mitä puretaan? Miten erilaisia hankkeita priorisoidaan? Kunnissa on paljon korjausiässä olevaa rakennus- ja infrastruktuurikantaa ja tarvetta uudelle, mutta resurssit ovat rajalliset. 

Samalla kuntapäättäjät luovat kaavoituksen avulla uutta rakennettua ympäristöä, jopa vuosikymmen päähän. Uusia asuinalueita kaavoitetaan ja vanhojen alueiden kaavoja uudistetaan. Kaavoituksessa tasapainoillaan maanomistajien, kuntalaisten ja muiden sidosryhmien mielipiteiden välillä. Yhtä aikaa pitäisi pystyä katsomaan tulevaisuuteen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin.  

Rakentamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia pyritään hallitsemaan ja pienentämään, vähähiilinen rakentaminen on päivän sana. 

Kuntapäättäjät joutuvat kohtaamaan monenlaisia tulevaisuuden haasteita. Suurin niistä lienee ilmastonmuutos. Rakentamiseen liittyviä ympäristövaikutuksia pyritään hallitsemaan ja pienentämään, vähähiilinen rakentaminen on päivän sana. Monet kunnat pyrkivät kunnianhimoisiin päästövähennystavoitteisiin ja edistämään kestävää kehitystä. Yritysten edustajat kertovat, että kunnat tilaajina kiinnittävät entistä enemmän huomiota kestävän kehityksen vaatimuksiin. Tulevat kuntapäättäjät jatkanevat jo käynnissä olevaa muutosta omilla päätöksillään. 

Suomalainen kuntakenttä on kuitenkin hyvin monimuotoinen. Suomalaisista 72 prosenttia asuu kaupunkiseuduilla ja kaupungeissa asuvan väestön osuuden ennustetaan yhä kasvavan. Kasvavilla seuduilla tarvitaan tulevaisuudessa kestävää lisä- ja uudisrakentamista. Kymmeniä tuhansia uusia asuntoja, tiivistyviä vanhoja asuinalueita ja uusia liikenneväyliä. Asumisen hintaan voidaan vaikuttaa vain rakentamalla riittävästi. 

Kasvavan kunnan haasteet ovat erilaisia kuin väestöään menettävän, myös rakennetun ympäristön osalta.

Samaan aikaan suurimmassa osassa kunnista väkiluku jatkanee pienentymistään. Vuosien 2013–2018 välisenä aikana asukasluku kasvoi vain 60 Suomen kunnassa. Suurin osa Suomen kunnista on väestöään menettäviä. Kasvavan kunnan haasteet ovat erilaisia kuin väestöään menettävän, myös rakennetun ympäristön osalta. Perusinfran, kuten esimerkiksi toimivan vesihuollon, toimivuuden turvaaminen voi olla haastavaa. Pienessä kunnassa ei ole isoja resursseja, vaan virkamiehet hoitavat monia tehtäviä oman varsinaisen virkatehtävänsä lisäksi. Kuntaliitto on myös kaivannut laitosten hallintoelimiin päteviä vesihuollon kehittämisestä kiinnostuneita päättäjiä. Kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen ei ole pelkkää sote-asioiden hoitamista.  

Tulevalla valtuustokaudella päättäjät painivat samojen asioiden parissa kuin ennenkin. Miten asuntopolitiikka toteutetaan? Miten elinvoimaisuutta lisätään tai miten valtion investointeja saadaan kohdistumaan juuri omaan kuntaan? Vaikka maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa, kuntien kaavoitusmonopoli säilynee. Siksi se, mitä tulevat kuntapäättäjät päättävät, ratkaisee tulevaisuuden rakentamisen suunnan.  

Antti Aarnio, edunvalvontapäällikkö, Rakennusinsinöörit- ja arkkitehdit RIA ry 

Ajankohtaista

5.12.2022

Vihreä siirtymä löi läpi

Lue
5.12.2022

Yhdenvertaisuuslain uudistus hyväksyttiin eduskunnassa – mikä muuttuu ensi vuonna?

Lue
1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue