Puheenjohtaja Antti Palolan puhe edustajistossa

puheenjohtaja

STTK:n edustajisto 21.5. 2021

Työmarkkinakatsaus, muutosvarauksin

Hyvät edustajiston jäsenet,

Olemme eläneet koronakriisin keskellä jo reilun vuoden. Juuri nyt kesän lähestyessä ja valon lisääntyessä uskoa koronan jälkeiseen aikaan vahvistavat laskussa olevat tartuntaluvut ja oletettua nopeampi rokotusten eteneminen.

Yhteiskuntaa availlaan vähitellen ja rajoituksia poistetaan – ja hyvä niin. Maltti on kuitenkin valttia tässäkin asiassa, sillä pandemia ei ole vielä hävinnyt, virus pitää meitä edelleen pihdeissään ja elämä on varovaista. Koko maailmassa virusta ei ole lainkaan voitettu emmekä voi vielä huokaista helpotuksesta, vaikka Suomessa tilanne on koko ajan parempi. Virus ei tunne rajoja eikä siltä kysellä rajoilla passia. Tauti on hallinnassa kunnolla vasta, kun se on hallinnassa koko maailmassa.

Olemme taas kerran mallimaa, mitä tulee maineeseemme hyvinvointivaltiona. Terveysturvallisuutemme on huippuluokkaa. Kriisin alussa taloutemme pelättiin romahtavan, mutta talouden taantuma jäi yllättävän pieneksi ja nykynäkymät ovat jopa valoisat. STTK:n mielestä talouspolitiikassa suuren linjan on edelleen oltava elvyttävä, vaikka kannamme toki huolta velkaantumisesta ja työllisyysasteesta. Kriisi on hoidettava loppuun, ennen kuin koittaa sopeutuksen aika.

Onneksi kehysriihen nostattama hetkellinen hallituskriisi jäi suutariksi. Pandemian jatkuessa tarvitsemme toimintakykyisen hallituksen, sillä entisetkään haasteemme kuten väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys, julkisen talouden kestävyysvaje ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole mihinkään hävinneet.

Suomessa seurataan EU:ssa tapahtuvaa kehitystä ulkokehältä.

Suomen haasteiden selättämiseen toivoisi myös oppositiolta rakentavaa asennetta. Politiikassa kullakin on roolinsa, mutta EU:n elvytyspakettiin liittynyt kummallinen näytelmä oli suistaa meidät oudolle sivuraiteelle Eurooppa-politiikassamme. Viime viikkojen poliittisen keskustelun perusteella voi todeta, että Suomessa seurataan EU:ssa tapahtuvaa kehitystä ulkokehältä ja käytämme EU:ta lähinnä kotimaan politiikan välineenä. Taisi olla lievää kuumetta lähestyvien kuntavaalien alla? Onneksi lopulta järki voitti.

STTK:n kansainvälisten asioiden päällikkö kirjoitti Eurooppa-päivänä blogissaan, miten suomalaisessa EU-keskustelussa on jatkuvasti kriittinen ja epäluuloinen sävy vielä 25 vuoden jäsenyyden jälkeenkin. Juutumme yksityiskohtiin emmekä halua nähdä EU:n meille tuomia hyötyjä. – EU on minulle ennen kaikkea rauhan projekti, mutta se luo myös turvaa ja vakautta maanosaamme. Yrityksille, palkansaajille ja kuluttajille unionin ja euron luomat edut ovat merkittäviä. Totta kai EU:ssa on ongelmia – se on kuin suuri suku, jossa aina jollakulla on jotain hampaan kolossa, halu riidellä tai ajaa omaa etua. Mutta Suomessa pitää lopettaa populistinen haikailu siitä, että voisimme irtautua EU:sta. Me emme täällä pohjan perukoilla yksin pärjää.

***

Olemme koronan myötä Suomessa ottaneet huiman etätyöloikan. Kriisin alussa tapahtui parissa viikossa se, mistä oli puhuttu parikymmentä vuotta. Etätyöstä tuli normaali tapa tehdä työtä.

Etätyö sopiikin monille aloille ja moniin ammatteihin. Samanaikaisesti on silti muistettava, että osa työntekijöistä ei voi tehdä koskaan etätyötä. Tämän tietävät varsin hyvin esimerkiksi monet STTK-laisilla aloilla työskentelevät.

Työnantajapuolella hellitään mieluusti ajatusta siitä, miten työtä voi tai suorastaan pitäisi tehdä täysin itselle sopivina aikoina. Aikaisin aamulla, myöhään illalla, vaikka yöllä. Ajatus on, että jos se sopii omaan elämään, työn imua ei saa estää vakiintuneilla työaikakäsityksillä.

Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä.

Etätyössä työ ja vapaa-aika sekoittuvat helposti. Siksi työnantajien kellon ympäri tapahtuvan työn ihannointi on lyhytnäköistä ja vaarallista. Suomessa se näkyy esimerkiksi lisääntyvinä mielenterveysongelmina ja työkyvyttömyyseläkkeinä. Etätyön – tai paikkariippumattoman työn – yleistyminen ei saa merkitä työaikojen villiintymistä.

Kovin harva voi mitoittaa työnsä vain omien mieltymystensä perusteella. Meitä sitovat omien toiveiden lisäksi työnantajan asettamat tavoitteet, työn luonne, tuotantoprosessien eri vaiheet, kansalliset ja kansainväliset sitoumukset, tiimin tavoitteet, työtavat, osaaminen, perhe ja muu yksityinen elämä, terveys ja jaksaminen. Tässä työelämän ja arjen karusellissa tarvitaan edelleen melko vakiintuneita työaikoja, jotta sekä työ että siitä palautuminen mahdollistuvat.

Etätyösuositus on ollut voimassa vuodesta 2005. Nyt nopeasti laajentunut etätyö on nostanut esiin uusia näkökulmia ja myös ongelmia esimerkiksi perinteiseen työturvallisuuteen, työhyvinvointiin ja ergonomiaan liittyen. Hyvä korona-exit tehdään työpaikoilla yhteistyössä henkilöstön kanssa. Kirjavat pelisäännöt on saatava ajan tasalle ja yhdenmukaisemmiksi.

Esitän, että työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa korona-ajan etätyöstä selvityksen. Selvitys antaisi paremmat edellytykset arvioida lainsäädännön mahdollisia kehittämistarpeita, kun etätyö jatkossa todennäköisesti muodostaa osassa ammatteja aiempaa suuremman osan työajasta. Etätyöhön liittyvät kysymykset eivät ole yhden hallinnonalan asioita, vaan tarkastelu ja mahdolliset lainsäädännön muutokset edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä.

Etätyö nousee varmasti esiin jatkossa myös liittojen sopimusneuvotteluissa, joten yhteisille linjauksille on selkeä tilaus.

Etätyö nousee varmasti esiin jatkossa myös liittojen sopimusneuvotteluissa, joten yhteisille linjauksille on selkeä tilaus. Myös STTK on kysynyt henkilöstön edustajien barometrissä jäsenliittojen luottamusmiehiltä ja työsuojeluvaltuutetuilta etätyöstä. Tuloksia ei vielä ole julkistettu, mutta ennakkotietojen perusteella viimeisen vuoden aikana peräti 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, joskin toimialakohtaiset erot ovat suuria. Parhaimmat mahdollisuudet etätyöhön ovat olleet julkisessa hallinnossa, rahoitus- ja vakuutustoiminnassa ja viestinnässä, heikoimmat terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Viimeisen vuoden aikana peräti 46 prosenttia toimihenkilöistä on tehnyt säännöllisesti etätöitä, joskin toimialakohtaiset erot ovat suuria.

Työnantajien koetaan suhtautuneen etätyöhön myönteisesti ja odotukset etätyön lisääntymiseen ovat kaikilla toimialoilla kohtalaiset. Etätyössä tietoteknisten perusasioiden kuten tietokoneiden, verkkoyhteyksien ja ohjelmistojen koetaan olevan hyvällä tasolla. Kehnommin on onnistuttu ergonomiassa. Barometrin tulosten perusteella vain noin puolella etätyötä tekevistä on työnantajan ottama vakuutus työssä aiheutuvien tapaturmien varalta.

***

Suomalainen työmarkkinalaiva purjehtii tällä hetkellä rajoitetun näkyvyyden vallitessa, mitä tulee neuvottelu- ja sopimustoimintaan ja kolmikantaiseen lainsäädännön valmisteluun.

Viime joulun alla pohdimme edustajistossa Metsäteollisuuden irtiottoa valtakunnallisista työehtosopimuksista ja siirtymistä työpaikkakohtaiseen sopimiseen. Jatkoa seurasi tänä keväänä, kun Teknologiateollisuus ilmoitti hajauttavansa sopimusneuvottelut joko paikallisiksi tai valtakunnallisiksi.

Tarkempi analyysi näistä irtiotoista puuttuu. Virallinen selitys työnantajapuolella on, että kun paikallinen sopiminen ei ole edennyt toivotulla tavalla ja kun jokaisen yrityksen tilanne on erilainen, työehdoista on sovittava tavalla tai toisella enemmän ala- ja yrityskohtaisesti.

Väitän, että tämä on enintään osatotuus. Työnantajan todellinen tavoite on romuttaa nykyinen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä, päästä eroon yleissitovuudesta, heikentää ammattiyhdistysliikettä ja lisätä isäntävaltaa.

Ensin työnantajat luopuivat keskitetyistä sopimuksista ja keskusjärjestösopimuksista. Sen jälkeen on kyseenalaistettu ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot. Paikallisessa sopimisessa elinkeinoelämä on hypännyt yrittäjien kelkkaan ja on valmis ohittamaan sopimisessa työ- ja virkaehtosopimukset.

Työnantajien kannattaisi pohtia, miten heidän haaveilemansa täysin hajautettu sopimusjärjestelmä toimii seuraavan yhteiskunnallisen tai talouden kriisin osuessa kohdallemme. Kriisit tulevat kuin keväiset sateet, joskus rajummin, joskus heikommin. Suomi on euromaa ja sen myötä työkalut ovat vähissä. Arvioin hädän hetkellä taas huudettavan laajempien ratkaisujen perään, kuten viimeksi kävi koronakriisin alkumetreillä.

Ei silti voi olla niin, että teemme yhdessä sopimuksia ainoastaan silloin, kun se elinkeinoelämälle sopii.

Ei silti voi olla niin, että teemme yhdessä sopimuksia ainoastaan silloin, kun se elinkeinoelämälle sopii ja se kokee hyötyvänsä yhteistyöstä. Muu yhteinen tekeminen on tällä hetkellä jokseenkin olematonta.

Seuraavasta työmarkkinakierroksesta povaan vaikeaa ja levotonta. Jokaisella liitolla on edessään erittäin haasteelliset neuvottelut ja arvelen, että keinoista kaikki otetaan käyttöön.

Tarvitsisimme kipeästi keskinäistä yhteydenpitoa ja koordinaatiota, vaikka jokainen liitto asettaakin omat tavoitteensa ja neuvottelee omista lähtökohdistaan. Koordinaatio on tärkeää, ja työnantajat ovat onnistuneet siinä tähän saakka paljon ammattiliittoja paremmin.

Kaksi vuotta sitten olimme tyytyväisiä siihen, miten hallitusohjelmassa suhtauduttiin työelämän lainsäädännön kehittämiseen kolmikantaisen valmistelun pohjalta. Valitettavasti hallituskauden puolivälissä on todettava, että työryhmistä ei ole saatu isoja villoja. En tarkoita, etteikö meillä olisi ollut yritystä, mutta työnantajien suhtautuminen kaikkiin palkansaajapuolen esityksiin on ollut äärettömän nuiva. Esimerkiksi työttömien lisäpäivistä eli ”työttömyysputkesta” käydyt neuvottelut päättyivät tuloksettomina, ja paikallisen sopimisen laajentamiselle kävi samoin.

Työnantajien suhtautuminen kaikkiin palkansaajapuolen esityksiin on ollut äärettömän nuiva

Palkansaajapuolelle asioiden hyytyminen kolmikantaisissa neuvottelupöydissä on erittäin hankala asia. Jos työmarkkinajärjestöille annetaan tehtävä, meiltä odotetaan tuloksia. Nyt niitä ei ole saatu hallituksen toivomalla tavalla. Silloin ratkaisut tekee hallitus itse.

Kolmikantavalmistelu on taannut meille vakaan ja ennustettavan lainsäädännön kehittämisen. Mikä on sen tulevaisuus, jos järjestöt eivät onnistu niille annetussa tehtävässä? Pelkään pahoin, että jos ratkaisujen tekeminen siirtyy kokonaan hallitukselle ja jos työmarkkinajärjestöille jää kuulluksi tulemisen osa, työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämisestä tulee varsin epävakaata ja ennakoimatonta.

Vaaleissa valta vaihtuu ja hallitus sen mukana. Välillä maata hallitsee työntekijöiden tavoitteita ymmärtävä, välillä taas työnantajaa ymmärtävä hallitus. Tämä voi johtaa pahimmillaan varsin poukkoilevaan lainsäädäntöön, kun uusi hallitus kumoaa edeltäjänsä tekemisiä.

Ammattiyhdistysliikkeen toiminnan ydin on neuvottelutoiminnassa ja sopimisessa. Se ei ole aina helppoa ja kuten hyvin tiedämme, sopiminen merkitsee kompromisseja – kirkko laitetaan silloin keskelle kylää. Sillä on näihin aikoihin asti luotu maailman parasta työelämää. – Yksin on kuitenkin paha sopia ja jos ei sovita, silloin soditaan. Kokemus on osoittanut, että sopiminen on silti aina sotimista parempi vaihtoehto.

Kun kaikki muuttuu, koko suomalaisen ay-liikkeen on pohdittava strategioitaan jatkossa aivan uudelta pohjalta. Myös järjestäytymisen merkitys nousee entistä tärkeämmäksi, jos sopiminen etenee yhä enemmän paikalliseen suuntaan ja työpaikoille.

***

Kuntavaalit käydään kesäkuussa, kun niitä koronatilanteen vuoksi jouduttiin viime tipassa huhtikuusta siirtämään. Siirto aiheutti monenlaista mölyä, mutta mielestäni se oli viisas päätös tilanteessa, jossa kukaan ei varmuudella voinut tietää, miten koronatilanne kehittyy. Nyt voimme äänestää turvallisemmin kuin olisimme huhtikuussa voineet.

STTK on merkittävä kuntajärjestö. Kunnissa työskentelee noin 180 000 jäsenliittoihimme kuuluvaa työntekijää. Kuntapäättäjinä on työnsä päättävissä valtuustoissa ja lautakunnissa noin tuhat STTK-laista. Äänemme kuuluu – ja sen on kuuluttava – kuntien kehittämisessä, ja osaamistamme on hyödynnettävä laajasti. Olemme paitsi kuntapalvelujen käyttäjiä, niiden vankkoja asiantuntijoita.

STTK on asiantuntijoiden ääni kunnissa riippumatta siitä, mitä puoletta jäsenemme edustavat tai kannattavat

STTK on asiantuntijoiden ääni kunnissa riippumatta siitä, mitä puoletta jäsenemme edustavat tai kannattavat. Olemme poliittisesti moniarvoinen järjestöperhe ja se tukee yhteiskunnallista vaikuttamistyötämme ja edunvalvontaamme kaikissa tilanteissa. Tärkeintä on äänestää, siksi toivon, että myös kaikki jäsenemme ja heidän perheenjäsenensä käyvät kesäkuussa äänestämässä. Vain annetut äänet ratkaisevat sen, mihin suuntaan Suomea ja sen maakuntia, kaupunkeja ja kyliä seuraavat neljä vuotta kehitetään.

Ajankohtaista

17.6.2021

Katariina Kainu, tervetuloa STTK:lle töihin!

Lue
17.6.2021

EK, SAK, Akava ja STTK: Terveyspalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja kustannusten hallinta edellyttävät monikanavaista rahoitusta

Lue
17.6.2021

Toimihenkilöt osoittivat mieltään ja jättivät saapumatta Valmetin Tampereen toimituskeskukseen

Lue
16.6.2021

SuPerin Paavola vanhuspalvelujen uudistuksesta: Kotihoitoon on saatava velvoittavampi henkilöstömitoitus

Lue
16.6.2021

Tehy: Aluehallintoviraston mukaan valmiuslakia käytettiin väärin – lakia korjattava

Lue
16.6.2021

SuPer ja Tehy neuvottelivat: Kaiku 24 noudattaa jatkossa SOTE-sopimusta

Lue
15.6.2021

SuPerin Paavola: Koulutetun sote-alan henkilöstön saatavuus vaikuttaa sote-uudistuksen onnistumiseen

Lue
15.6.2021

Suunnitteluala tarvitsee koulutettuja rakennussuunnittelijoita

Lue