EU-komissio julkaisi tiekartan koronarajoitusten poistamiseen

Kirjoittaja:

Taina Vallander

johtaja, strategia ja kehittäminen

Profiili
Euroopan Unioni

Euroopan komissio esitteli tänään 15.4. EU-maiden yhteisen tiekartan ulos koronakriisistä. Tiedotustilaisuudessa puhuivat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esittelivät toimet ja vastasivat median kysymyksiin yhdessä luoden näin kuvaa instituutioiden välisestä yhtenäisestä linjasta.

Puheenvuoroissaan puheenjohtajat painottivat, että koronapandemian hillitsemiseksi tehtyjen rajoitusten purkaminen on välttämätöntä, mutta tulee vaatimaan EU-maiden tiivistä koordinaatiota ja tietojen vaihtoa. EU ottaa nyt kriisin hoitamisessa käsiinsä johtajuutta, mitä se alkuvaiheessa arkaili. Tästä seurasi jäsenmaiden poukkoilevia ja sooloilevia päätöksiä, joiden vaikutuksia komissio on joutunut jälkikäteen hoitamaan. Ursula van der Leyen totesikin, että kriisin hoidosta on koko ajan otettava opiksi.

Rajoitusten purkaminen edellyttää myös, että EU-mailla on käytössään keinot kerätä yhdenmukaista tietoa virustilanteesta sekä luotettava, tietosuojaa noudattava kontaktien yhteinen jäljitysjärjestelmä sekä riittävä ja yhtenäinen testausmenetelmä. Terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteettia tulee lisätä tilapäisesti, koska rajoitustoimenpiteiden poistamisesta arvioidaan seuraavan koronainfektioiden lisääntyminen joksikin aikaa. Von der Leyen totesi myös EU:n rahoittavan koronarokotteen kehittämistä tiiviissä yhteistyössä WHO:n kanssa, koska rokotteen löytäminen olisi globaalisti toimivin nopea ratkaisu kriisiin.

Vaikka EU voi suosittaa, koordinoida ja tukea, ei tiekartan toimeenpano silti voi olla samanaikainen kaikissa jäsenmaissa.

Puheenjohtajat korostivat, että vaikka EU voi suosittaa, koordinoida ja tukea, ei tiekartan toimeenpano silti voi olla samanaikainen kaikissa jäsenmaissa. Rajoituksista luopumisen tulee tapahtua kussakin jäsenmaassa asteittain, oikea aikaisesti epidemian kehitystä tarkkaillen ja terveydenhuollon kapasiteettia punniten. Jokainen jäsenmaa siis räätälöi ja ajoittaa toimensa itse kansallisen tilanteen mukaisiksi. Rajoitusten oikea-aikainen purkaminen tarkoittaa epidemian kehittymisen jatkuvaa seurantaa ja yhteistä arviota, voiko epidemia levitä uudelleen vai pysyykö se stabiilina, voidaanko rajoitusten purkua jatkaa vai pitääkö niitä kiristää uudelleen. Riskiryhmiä tulisi suojella pisimpään.

Taloudelliset vaikutukset mitataan vuosissa, ei kuukausissa

Ursula von der Leyen piti arviossaan selvänä, että koronakriisin taloudelliset vaikutukset mitataan vuosissa, ei kuukausissa. Talouden elpymisen kannalta on välttämätöntä, että yhteismarkkinat saadaan toimimaan nopeasti mahdollisimman häiriintymättömästi. Matkustusrajoituksista ja sisärajatarkastuksista luopumisen tulisi kuitenkin tapahtua vasta kun tautitilanne rajan molemmin puolin on yhdenmukainen.

Komissio suosittelee, että jäsenvaltiot käynnistäisivät taloudellisen toiminnan vaiheittain ja seuraisivat sen vaikutuksia.

Komissio suosittelee, että jäsenvaltiot käynnistäisivät taloudellisen toiminnan vaiheittain ja seuraisivat sen vaikutuksia. Koko väestön ei tulisi palata työhön yhtä aikaa, vaan painottaen toiminnan taloudellista merkitystä, soveltumista etätyöhön jne. Etusijalla olisivat oppilaitokset, jonka jälkeen vähittäiskauppa, sosiaaliset aktiviteetit ja palvelut. Viimeisenä tulisi arvioida joukkotapahtumien järjestämistä.

Koronan taloudellisista vaikutuksista selviytymiseen tarvitaan Marshal-apupaketti.

Von der Leyen kuvasi, että koronan taloudellisista vaikutuksista selviytymiseen tarvitaan Marshal-apupaketti, viitaten toisen maailmansodan jälkeen tarjottuun taloudelliseen tukeen. EU suuntaa lähes kaikki vuoden 2020 jäljellä olevat budjettivaransa koronakriisin vaikutusten hillitsemiseen. Lisäksi käynnistetään Euroopan investointipankin seitsenvuotinen investointiohjelma, joka tulee painottamaan jo olemassa olevia linjauksia digitalisaatiotavoitteista sekä Green Dealista.

Ulkorajojen avaamisen komissio suosittelee siirtämään vasta rajoitusten poistamisen toiseen vaiheeseen. Virus ei tunne rajoja ja siksi komissio korosti kansainvälisen yhteistyötä esimerkiksi G7 ja G20-maiden välillä pandemian hallintaan saamiseksi ja taloudellisten vaikutusten minimoimiseksi. EU suuntaa taloudellista tukea myös kolmansille maille, esimerkiksi Afrikan unionin kautta sekä tukee koronaviruksen diagnostiikaa ja hoitoa muualla maailmassa.

Taina Vallander, johtaja, STTK

***

Koronakriisin ratkaisuun tarvitaan Euroopassa yhteinen tahto

EU-komission poliittinen ohjelma vaihtui koronakriisin hallinnaksi

Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille

Oppia Ruotsista työajan lyhentämisessä?

Laskelmia työajan lyhentämisen tukemisesta

Ajankohtaista

1.12.2022

Tavoitteeksi päihteetön työ – päihdeohjelma pakolliseksi työpaikoille

Lue
30.11.2022

Jyty vaatii Helsingin kaupungin palkkaongelmien välitöntä ratkaisua

Lue
28.11.2022

RI Esa Kankaisesta Vuoden rialainen 2022

Lue
28.11.2022

RA Tommi Luukkonen jatkaa RIA-liiton puheenjohtajana

Lue
28.11.2022

Suomi tarvitsee korkeaa osaamista ja hyvää sopimuskulttuuria

Lue
25.11.2022

Suomi ei ole Ruotsi – edes lakkoillessaan

Lue
24.11.2022

Tehyssä työhyvinvointi tutkitusti hyvää ja henkilöstön vaihtuvuus pientä 

Lue
24.11.2022

SuPerin edustajisto: Osaamista hukataan sote-sektorilla ja varhaiskasvatuksessa joka päivä

Lue