STTK:n tavoitteet hallituksen kehysriiheen


Talouspolitiikka

Maan hallituksen kehysriihi järjestetään 7.4.2020. Korona-kriisin vuoksi kehysriihessä
tehtäviä päätöksiä tullaan todennäköisesti täydentämään lisätalousarvioilla
loppuvuoden 2020 aikana.

Hallitus on vastannut koronapandemian aiheuttamaan kriisiin asianmukaisesti, mutta
lisää toimia tarvitaan. STTK on erityisen huolissaan kuntien rahoituksesta ja sen myötä peruspalveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta.

Ihmisten toimeentulon varmistamiseen pitää löytää nopeita ratkaisuja, kun lomautettujen ja työttömien räjähdysmäinen kasvu tulee ruuhkauttamaan etuuksien ja tukien käsittelyn ja maksatuksen lähiviikkoina.

STTK on omissa tavoitteissaan painottanut välittömiä keinoja akuutin kriisin helpottamiseksi:

VÄLITTÖMÄT TOIMET KRIISIN HELPOTTAMISEKSI:

1. Kuntien rahoituksen turvaaminen
2. Ei-kiireellisten rakenteellisten uudistusten aikatauluttaminen uudelleen
3. Työssäjaksamisen tukeminen erityisesti kriisin hoidossa keskeisillä aloilla työskenteleville
4. Lomautusten ja irtisanomisten rinnalle vaihtoehtona työajan lyhentäminen
5. Lomautettujen ja työttömien toimeentulon turvaaminen

a. Kassojen toiminnan ja työttömyysetuuksien maksun turvaaminen
b. Valtion toimet, kuten ns. ”toimeentulotonnin” maksu suoraan tilille

6. Työvoiman kohtaannon helpottaminen akuutin työvoimapulan aloilla, esim. maatalouden kausityövoiman varmistaminen

Kuntien ja kaupunkien taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti

Kuntien ja kaupunkien taloudellinen tilanne heikkenee nopeasti koronakriisin seurauksena, kun kunnallis- ja yhteisöverotulot romahtavat ja sote-menot kasvavat. Kriisin kestoa ja kokonaisvaikutuksia on mahdoton luotettavasti arvioida. Monilla kunnilla oli talousongelmia jo ennen koronaa. Kunnat tarvitsevat nopeasti tukea, jotta lomautuksilta ja irtisanomisilta voidaan välttyä.

Kuntien tuki tulee jaksottaa oikein, koska koronan vaikutukset eivät osu samanlaisina
kaikkiin kuntiin ja kuntien taloustilanne vaihtelee. Keinoja kuntien tukemiseen voivat
olla suora valtionapu, yhteisövero-osuuden korotus, peruspalvelujen- sekä
harkinnanvaraisten valtionosuuksien korotukset tai näiden tukimuotojen
yhdistelmät. Välttämättömiä palveluita ja yhteiskunnan turvaverkkoja tulee ylläpitää
yhdenvertaisesti koko maassa, jotta kansalaisten luottamus julkiseen valtaan säilyy.
Kriisin negatiivisia sosiaalisia vaikutuksia tulee ehkäistä ja lieventää jo kriisin aikana.

Toimeentulon turvaaminen etusijalla

Työttömyyskassojen rahoitus ja maksatus täytyy varmistaa riittävällä resurssoinnilla. Työllisyysrahaston puskurit tyhjentyvät nopeasti koronakriisin seurauksena. Työllisyysrahaston rahoitus on pikaisesti varmistettava valtion toimesta. Jos tukien ja etuuksien maksatus viivästyy, valtio voi jakaa etukäteismaksuna työttömyys- ja toimeentuloetuudet esimerkiksi tuhanteen euroon asti per kuukausi. Takaisinperintä voidaan suorittaa perusteettomien maksujen osalta kriisin jälkeen. Samaa periaatetta tulisi noudattaa työajan lyhentyessä myös soviteltuun päivärahaan, joka normaalisti edellyttää ennakkoselvittelyä.

Tehostettua työssäjaksamisen tukea kriittisille aloille

Työssäjaksamiseen ja työturvallisuuteen tarvitaan nopeasti tehostettua tukea erityisesti kriisin hallinnan kannalta kriittisille aloille. Kriittisissä tehtävissä työskentelevien työntekijöiden kuormitukseen vaikuttavat esimerkiksi koronavirukselta suojautuminen, riittävä testaaminen sekä työn määrä ja henkilöstön riittävyys. Esimerkiksi sairauspoissaolojen lisääntyminen koronaviruksen vuoksi kuormittaa erityisesti kriittisiä aloja.

Työnantajan velvollisuus on huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä sekä työn resurssoinnista. Kunnilla on tässä merkittävä rooli. Työssäkäyvien osalta ensisijainen palveluntuottaja on työterveyshuolto, jonka kautta tuli tuottaa ennen kaikkea tehostettuja henkisen jaksamisen palveluja kuormituksen tasaamiseksi.

Lomautusten ja irtisanomisten rinnalle vaihtoehtona työajan lyhentäminen

Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa on otettu käyttöön työajan lyhentämisen tuki tai sitä on selvästi lisätty koronakriisin vuoksi. Suomessa on olemassa soviteltu päiväraha, joka voidaan nähdä työajan lyhentämisen tueksi työntekijöille. Osa-aikainen lomauttaminen on jo nykyisin mahdollista. Tuntikohtainen työpanos maksaa osa-aikaisessa lomautuksessa yrityksille edelleen saman verran, eikä yrityksille synny näin erityistä intressiä valita työajan lyhentämistä lomautuksien tai irtisanomisten sijaan. Osa-aikaisen lomauttamisen käyttöä olisi mahdollista lisätä työajan tilapäiseen lyhentämiseen tarkoitetulla väliaikaisella, koronakriisin kestoon sidotulla kannusteella.

Yrityksille tarjottu tuki työajan tilapäiseen lyhentämiseen loisi kannusteen vähentää lomautuksia ja irtisanomisia. Valtio säästää työttömyyskorvauksissa, yritykset säästävät työvoimakustannuksissa ja työntekijät säästävät työpaikkansa.