Työajan lyhentäminen – vaihtoehto irtisanomisille ja lomautuksille

Kirjoittaja:

Patrizio Lainà

pääekonomisti

Profiili
Koronavirus ja työelämä

Työajan lyhentäminen voisi vähentää tarvetta irtisanomisiin ja lomautuksiin. Monissa maissa koronakriisiin onkin jo vastattu tukemalla työajan lyhentämistä. Itävallan työajan lyhentämisen tuesta voitaisiin ottaa mallia myös Suomessa.

Hallitus päätti toteuttaa useita työmarkkinajärjestöjen ehdotuksia koronakriisiin vastaamiseksi. Esimerkiksi lomauttamista nopeutetaan ja helpotetaan. Tämä tekee lomauttamisesta kannattavampaa suhteessa irtisanomisiin. Lomauttamisen hyvä puoli on, että se mahdollistaa irtisanomisia nopeammin paluun takaisin samaan työpaikkaan, kun taloudellinen tilanne kohenee.

Suomalainen lomautusjärjestelmä on kansainvälinen harvinaisuus. Nyt useissa maissa on otettu mallia suomalaisesta joustavasta käytännöstä koronakriisiin vastaamiseksi.

Monissa maissa koronakriisiin on vastattu tukemalla työajan lyhentämistä, jotta työntekijät voivat jatkaa työskentelyä edes osa-aikaisesti. Jos suomalainen lomautusjärjestelmä tarjoaa mallia muille maille, Suomi voisi vastaavasti ottaa mallia muista maista lyhennetyn työajan tukemisessa. Nämä kun eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin täydentäviä toimenpiteitä koronakriisiin vastaamiseksi.

Suomessa vain työntekijä saa tukea

Monissa maissa on jo aiemmin suosittu työajan lyhentämistä sopeutumiskeinona taloudelliseen matalasuhdanteeseen. Koronakriisin myötä esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa työajan lyhentämisen tuki on otettu käyttöön tai sitä on selvästi lisätty.

Suomessa on olemassa soviteltu päiväraha, joka voidaan nähdä työajan lyhentymisen tueksi työntekijöille. Soviteltua päivärahaa voi saada, jos työaika lyhenee työntekijästä riippumattomasti vähintään 80 :prosenttiin kokoaikaisesta työajasta.

Suomessa yritykset voivat lyhentää työaikaa suhteellisen helposti, sillä osa-aikainen lomauttaminen on jo nykyisin mahdollista. Osa-aikainen lomauttaminen ei kuitenkaan yleensä ole yrityksille kovin kannattavaa, vaikka se työntekijän näkökulmasta voisi olla parempi tapa sopeutua tuotannon väliaikaiseen supistumiseen kuin lomautukset tai varsinkaan irtisanomiset. Syy tähän on se, että yritykset maksavat osa-aikaisesti lomauttaessaan edelleen saman verran tuntikohtaisesta työpanoksesta kuin ennenkin.

Itävallasta esimerkkiä?

Koronapandemian seurauksena Itävallassa työaikaa lyhennettäessä valtio takaa kokoaikatyön palkasta 80 – 90 prosenttia bruttopalkasta riippuen.

1700 euron palkasta valtio takaa 90 prosenttia työajan lyhentyessä puoleen.

Lyhennetty työaika ja korona

Kun bruttopalkka on 1700 euroa ja työaika lyhenee puoleen, työntekijä saa tukea noin 590 euroa. Tämä on 34 prosenttia bruttopalkasta. Vaikka lyhennetyn työajan seurauksena työnantajan maksama palkka putoaa puoleen, tuen ansiosta työntekijä saa peräti 1 300 euroa eli 90 prosenttia kokoaikatyön nettopalkastaan.

Työnantaja puolestaan saa tukea noin 640 euroa eli 38 prosenttia bruttopalkasta. Jos työnantajan työvoimakustannukset sivukuluineen olivat aiemmin 2 210 euroa, ne ovat työajan lyhentämisen jälkeen enää 450 euroa. Toisin sanoen: kun työaika putoaa puoleen, maksaa työnantaja vain 20 prosenttia aiemmista työvoimakustannuksista. Säästöä kertyy peräti 80 prosenttia.

Itävallan malli tekee työajan lyhentämisen houkuttelevaksi vaihtoehdoksi yrityksille ja työntekijöille. Suomeen mallia voisi ottaa etenkin työnantajien tukemisesta, sillä työntekijöille on jo tarjolla soviteltua päivärahaa.

Tuen hyväksikäyttö tuskin riski

Itävallan malli ei tietenkään kaikilta osin ole täysin ongelmaton. Jos tuki on liian korkea, työnantajat saattavat lyhentää työaikaa vain säästääkseen kustannuksissa, vaikka tuotanto ei kärsisikään. En silti usko, että tämä olisi koronakriisin aikana relevantti riski varsinkin, jos työajan lyhentämiseen tarjotaan tukea väliaikaisesti.

Työajan lyhentämisen tuki herättää joitakin kysymyksiä. Miten paljon työaikaa pitää lyhentää? Miten paljon tukea saa? Sovitellun päivärahan saaminen edellyttää, että työaika on korkeintaan 80 prosenttia, joten tämä voisi toimia ylärajana tuen myöntämisessä myös yrityksille.

Itävallassa työnantajille myönnettävä tuen taso on 38 prosenttia bruttopalkasta, mutta se voi hyvin olla jotain muuta Suomessa. Kannustinongelmien välttämiseksi lienee järkevää kuitenkin leikata tuen osuutta sitä mukaa mitä lähempänä kokoaikaista työaikaa ollaan.

Kaikilla aloilla työajan lyhentäminen ei voi olla ratkaisu. Esimerkiksi jos ravintolat päätetään sulkea, on selvää, ettei yritysten kannata pitää osa-aikaisiakaan työntekijöitä vaan lomauttaminen on järkevämpää. Niillä aloilla, joilla edes osa toiminnasta voi pysyä käynnissä, työajan lyhentäminen pitäisi tehdä kannattavammaksi vaihtoehdoksi kuin lomauttaminen tai irtisanominen.

Työajan lyhentämisen tukemisessa kaikki voittavat. Valtio säästää työttömyyskorvauksissa, yritykset säästävät työvoimakustannuksissa ja työntekijät säästävät työpaikkansa. Samalla yhteiskunnan rattaat jatkavat pyörimistään – ainakin osa-aikaisesti.

Patrizio Lainà,  STTK:n pääekonomisti

***

Euroopan koronatukipaketeissa kansallista vaihtelua

Ajankohtaista

4.12.2024

Meto ja YT: Metsäalalla työskenteleviin kohdistetut paineet ja kritiikki ovat liikaa

Lue
4.12.2024

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Kasvu edellyttää osaamisen vahvistamista

Lue
4.12.2024

KthLiitto: Kela vähentää henkilöstöä ja toimitiloja vuonna 2025

Lue
4.12.2024

Ruotsin mallilla palkkakuoppaan – hallituksen lakiesitys uhkaa naisvaltaisten alojen palkkakehitystä

Lue
3.12.2024

Lauri Kujala STTK-Opiskelijoiden puheenjohtajaksi 

Lue
3.12.2024

Jytyn argumentit: Miksi vientimalli on Suomelle virhe?

Lue
3.12.2024

Tekoälyasetuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö

Lue
3.12.2024

Katto pään päälle 

Lue