Euroalueen tilanne vaatinee myös uusia keinoja


Työ- ja elinkeinoministeriö viestitti alkuviikosta, että 15. maaliskuuta jälkeen Suomessa noin 158 000 henkilöä on päätynyt yhteistoimintaneuvotteluiden piiriin. Tiedot vanhenevat nopeasti. Varmasti tiedämme vain sen, että määrä tulee kasvamaan paljon lähipäivinä ja viikkoina.

Erityisesti palveluala ja mikroyritykset ovat ottaneet ensimmäiset iskut vastaan ja työllisyystilanne on heikentynyt rajusti. Joka kuudes suomalainen työpaikka on riippuvainen viennistä ja epäsuorasti vielä useampi. Maailmanlaajuinen kriisi on ajanut monet suomalaisyritykset polvilleen täysin yllättäen. Globaalien toimitusketjujen halvaantuminen estää täysipainoisesti toimimasta niitäkin yrityksiä, joiden asiat muuten olisivat ainakin toistaiseksi hyvin.

Suomen hallitus reagoi viime viikolla nopeasti akuuttiin tilanteeseen tekemällä päätökset suorista tuista yrityksille. Business Finlandin ja ELY-keskusten avustusten määrärahaa korotettiin. Määräaikainen työeläkemaksujen alennus tukee suuria ja pienempiä yrityksiä. Vastaavat muutokset tulevat hallituksen kaavailujen mukaan koskemaan myös YEL-, MyEL- ja MEL-maksuja. Yksinyrittäjien ja freelancereiden tilanne on todella vakava, mutta hallituksen kaavailema työttömyysturvan laajennus tulee heidän tuekseen.

Pankkisektori on nyt hienosti organisoitunut tukemaan yrityskenttää antamalla lyhennysvapaata erityisesti pk-sektori ja pienet toimijat edellä. Vuokranmaksuun alennukset ja maksuaikojen pidentäminen toisivat vielä lisähelpotusta erityisesti pienten yritysten toiminnan jatkumiseen. Viivästyneestä verojen maksusta ei tulisi koitua yrityksille korkokustannuksia talouskriisin aikana.

Me, jotka muistamme 90-luvun laman, tiedämme, että massatyöttömyys on viimeinen asia, jota kannattaa toivoa. Sen ehkäisemiseksi tarvitaan kaikkein luovimmatkin keinot. Vastaavasti edellisestä euroalueen talouskriisistä jälkiviisastuneina voitiin todeta, että elvytystä ei kannata säästellä eikä lopettaa liian aikaisin. Jos tätä ei ymmärretä, inhimillinen lasku on todella kova. Kuripolitiikkaa järkevämpää on avata rahahanoja.

Yhdysvaltain keskuspankki FED teki alkuviikosta täysin poikkeuksellisen lupauksen rajoittamattomasta elvytyksestä ja senaatti hyväksyi päätöksen keskiviikkona. FED ostaa valtion velkakirjoja, asuntolainapapereita ja nyt myös yritysten velkakirjoja. Keskuspankin elvytykselle on kipeä tarve. Siinä varallisuus muuttaa muotoaan ja se toivottiin vakauttavan tilannetta markkinoilla. Näin kävikin, koska kurssit lähtivät välittömästi senaatin päätöksen jälkeen nousuun. Nousua tuki suuresti myös eilen senaatissa sovittu kahden tuhannen miljardin tukipaketti maan yrityksille ja palkansaajille.

Euroalueen vastaava valtionvelkakirjojen osto-ohjelma OMT (Outright Monetary Transactions) on toistaiseksi pysynyt hyllyllä. Sen ehdot ovat erittäin kovat, eikä yksikään jäsenvaltio ole euroalueen historiassa halunnut tukeutua siihen. Koronan täysimääräiset taloudelliset vaikutukset euroalueen suuriin kansantalouksiin tulevat näkyviin vasta lähikuukausina, toisissa ennemmin, toisissa myöhemmin. Italialla oli jo ennen kriisin puhkeamista massiivisiin mittoihin paisunut julkinen velka. Se saattaakin olla ensimmäinen euromaa, jolla on kysyntää myös OMT-ohjelmalle. Koska euroalueen talouksien keskinäisriippuvuus on kova, lähikuukausina tulee todennäköisesti pohdittavaksi, ovatko järjestelmän ehdot oikein mitoitetut koronan kaltaisen kriisin hoitamiseen.

Valtioiden tukeminen myös uusin tavoin Euroopan keskuspankin toimesta olisi perusteltua kriisin vaikutusten minimoimiseksi ja lyhentämiseksi. Kun tilanne on päällä, pitää kaikki keinot ottaa käyttöön. Päätöksiä voidaan varmasti odottaa lähipäivinä.

Taina Vallander
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntavaikuttamisen johtaja