Oikeita ja vääriä johtopäätöksiä syntyvyydestä

Viime vuosien matala syntyvyys on aiheuttanut huolta ja neuvottomuutta päättäjien keskuudessa. Huolta sen vuoksi, että lapsiluvun väheneminen nopeuttaa ja syventää väestön ikääntymistä ja kärjistää alueellisia eroja. Kestävyysvaje suurenee, ja käsiparien riittävyys julkisissa palveluissa heikentyy edelleen. 

Syntyvyys SuomessaNeuvottomuutta nykyinen trendi aiheuttaa sen vuoksi, että jyrkän syntyvyyden laskun syitä ei tunneta – eikä keinoja tilanteen parantamiseksiSyntyvyys on laskenut Suomessa kaikilla alueilla ja kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä. Sillä ei näytä olevan yhteyttä kansantalouden yleiseen tilaan, odotuksiin talouden kehityksestä tai toimeentuloriskien suuruuteen. Lapsiköyhyys on meillä matalimpia maailmassa ja lapsiperheiden tuki hyvää pohjoismaista tasoa. Yhtä tukieuroa kohden lapsia syntyy silti jatkuvasti vähemmän. Monet muutkaan tarjotut selitykset eivät kestä tarkempaa ajallista tai maiden välistä vertailua. 

Kustannus matalasta lapsiluvusta tulee kansantalouden maksettavaksi työntekijämäärän ja verotulojen vähenemisen muodossa 2030-luvulta alkaen ja se on pysyvä. 

Elämme parhaillaan taloudellisesti hyvää aikaa. Matala syntyvyys parantaa tilannetta entisestään seuraavalla vuosikymmenellä. Nuorilla perheillä jää enemmän aikaa käytettäväksi joko työntekoon tai vapaa-ajan viettoon. Myös rahaa omaan kulutukseen jää enemmän lapsiluvun pienenemisen vuoksi. Pienemmät lapsi-ikäluokat alentavat julkisia menoja ja vapauttavat työvoimaa perhepalveluista ja koulutuksesta. 

Kustannus matalasta lapsiluvusta tulee kansantalouden maksettavaksi työntekijämäärän ja verotulojen vähenemisen muodossa 2030-luvulta alkaen ja se on pysyvä. 2010-luvun pienet ikäluokat vähentävät paitsi tulevan työvoiman määrää, myös tulevien synnyttäjien määrää. Samaan aikaan suurten ikäluokkien vanheneminen kaksinkertaistaa paljon hoitoa ja hoivaa tarvitsevien ikäihmisten määrän ja tarpeen kasvu on pysyvä, jos elinajat pitenevät ennakoidusti. 

Epävarmuus ei saa aiheuttaa poliittista passiivisuutta 

Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia, väestöennusteeseen sidottuja mittareita talouden tilasta on käytössä vähän. Eläketurvakeskus tekee ennusteita eläkemenoista ja maksuista. Niiden mukaan vuosisadan puolivälin jälkeen maksetaan palkoista seitsemän prosenttia nykyistä korkeampaa työeläkemaksua. Toinen vastaava mittari on kestävyysvaje, joka kertoo välittömän sopeuttamistarpeen julkisessa taloudessa, jotta julkinen velka ei jatkuvasti kasvaisi. Syntyvyysennusteen muutos vuoden 2015 jälkeen on tuonut tähän mittariin Etlan mallilaskelmien mukaan parin miljardin euron suuruisen lisäyksen. 

Tulevaan syntyvyyteen, kuolevuuteen ja muuttoliikkeeseen sisältyy toki enemmän epävarmuutta kuin mitä yleensä otetaan huomioon päätöksenteossa. Tämä ei ole kuitenkaan peruste passiivisuuteen politiikassa, koska yllätyksiä tapahtuu molempiin suuntiin. Epävarmuus ei muuta myöskään sitä, että nykyinen väestörakenne sisältää suurella todennäköisyydellä paljon informaatiota lähivuosikymmenien väestörakenteesta. 

Vääriä johtopäätöksiä matalasta syntyvyydestä tullaan näkemään poliittisessa keskustelussa lähivuosina runsaasti. 

 Ilmeinen apu huoltosuhteen heikkenemiseen olisi saatavilla työperäisen maahanmuuton kasvusta. Poliittista valmiutta EU-alueen ulkopuolisen muuton tukemiseen löytyy kuitenkin heikosti. Suomi on edelläkävijä ikääntymisessä Euroopassa. Uusien suomalaisten tarve on suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä jo realisoitunut työmarkkinoilla. Kansainvälinen kilpailu työntekijöistä tulee jatkossa vain kiristymään. 

Vääriä johtopäätöksiä matalasta syntyvyydestä tullaan näkemään poliittisessa keskustelussa lähivuosina runsaasti. Ilmeisin niistä on luottamus siihen, että politiikalla voidaan kasvattaa merkittävästi syntyvyyttä. Toinen on toive siitä, että nyt elettäisiin poikkeuksellisen matalan syntyvyyden aikaa ja väestörakenne korjaantuu itsestään joskus myöhemmin lapsiluvun kasvaessa. Kolmas on se, että lasten teon lopettaminen Suomessa vaikuttaisi merkittävästi ilmaston lämpenemiseen. Voimme saada paljon suuremman roolin tämän ongelman ratkaisussa muilla keinoin, kuten globaaleja nettopäästöjä vähentävien teknologioiden kehittämisellä.  

Oikeita johtopäätöksiä ovat väestöennusteiden epävarmuuden hyväksyminen, varautuminen uusiin yllätyksiin ja jo nyt tiedossa olevan väestörakenteen muutoksen vakavasti ottaminen maahanmuuttopolitiikkaa keventämällä ja julkista taloutta sopeuttamalla. Hyvää apua voitaisiin saada säännöistä, jotka kertovat miten menetellään väestöyllätysten sattuessa. Esimerkkinä näistä on jo sovittu eläkeiän sitominen elinajan odotteeseen, joka suurentaa eläkkeitä, lieventää työvoimaongelmia ja lisää julkisen talouden kestävyyttä. 

 

Tarmo Valkonen, Kirjoittaja on ETLAn tutkimusjohtaja  

 ***

 

Olemme tunareita, jos väestö oikeasti supistuu

Kuka uskaltaa haaveilla lapsiperheestä?

Perheelle toivoa ja puolustajia

Uusi lastensaantimaisema

Mistä luovumme, jos luovumme lapsista? – pamfletti alhaisen syntyvyyden syistä ja seurauksista

 

Ajankohtaista

29.9.2020

Yritysten yhteenlasketut voitot yhä ennätystasolla

Lue
28.9.2020

SuPerin Paavola: Uusi tehtävänjako vanhustenhoidossa tulee voimaan heti – asiakas tulee hoidon keskiöön

Lue
28.9.2020

Jyty: Oulun koulusihteerien työtä ei tule ulkoistaa Monetralle

Lue
28.9.2020

Palkansaajakeskusjärjestöt: Hallituksen kunnioitettava itse asettamiaan aikatauluja

Lue
25.9.2020

STTK: Sote-uudistuksen toimeenpanoa kiirehdittävä alueellisella yhteistyöllä

Lue
24.9.2020

Nordea vähentää jälleen henkilökuntaa

Lue
24.9.2020

Tehy: Sotelakiesitys mahdollistaa peruspalveluiden parantamisen, toimivaa erikoissairaanhoitoa ei saa purkaa

Lue
23.9.2020

JHL ja Jyty vastustavat Oulun törkeitä ulkoistamissuunnitelmia – ateria- ja puhtauspalvelut vuorokauden lakkoon

Lue