Tämän päivän päätöksissä huomioitava sukupolvivaikutukset


Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n uuden julkaisun, toimittaja Tuija Siltamäen pamfletin mukaan nuorille kelpaavat jatkossakin “tavalliset työt”. Esimerkiksi vuonna 2018 ammattikorkeakouluihin haettiin eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-aloille, joista valmistuu muun muassa fysioterapeutteja ja sairaanhoitajia. Toisella sijalla olivat erilaiset tradenomiopinnot.

Eli sen suhteen ei ole syytä paniikkiin. Työntekijöitä perinteisille aloille näyttää löytyvän jatkossakin. Myös muut tutkimukset ja kyselyt osoittavat, että nuoret työntekijät, milleniaalit, kaipaavat ihan normaaleja asioita työelämältä ja tulevaisuudelta. Nuorisobarometrin mukaan turvattu työpaikka ja hyvät ihmissuhteet ovat toivelistan kärjessä.

Nuorisobarometrin mukaan turvattu työpaikka ja hyvät ihmissuhteet ovat nuorten toivelistan kärjessä.

Kuitenkin yhä useampi nuori työntekijä uupuu. Maassamme on alueita, joilla mielenterveyshäiriöt ovat yleisin sairauspoissaolojen syy. Vuodesta 2005 vuoteen 2015 mennessä nuorten aikuisten (18-34 vuotiaat) mielenterveysperustaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli noussut 30 prosenttia.

Johtuuko tämä siitä, että työn vaatimukset ovat kasvaneet? Erilaisten laitteiden yleistyessä työntekijän nopea tavoitettavuus on entistä tärkeämpää ja työtä on hankalampaa rajata työpaikalle. Osalla työpaikoista on jatkuva kiire, jolloin työtä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi ja osassa työpaikoista kiireen tuntu johtuu jatkuvista keskeytyksistä tai epäselvistä tavoitteista. Myös STTK:n  kyselyn mukaan 18-35 -vuotiaista vastaajista 78 prosenttia kokee työn henkisen kuormituksen kohtalaisen, melko tai erittäin kuormittavana.

Riittävä toimeentulo ja turvattu työelämä tukevat mielen hyvinvointia ja antavat paremmat mahdollisuudet katsoa elämässään pidemmälle tulevaisuuteen. Vaikka eläkeviroista puhutaan vähemmän kuin ennen, itse ajattelen, että ratkaisu siihen, että työntekijöitä löytyy jatkossakin, on kehittää nuorten ja milleniaalien elämää, työelämää ja opiskeluaikaista toimeentuloa mahdollisimman turvatuksi. Kuitenkin määräaikaisia työsuhteita tekevät eniten nuoret, ja opintososiaalisista etuuksista on viime hallituskausilla leikattu.

Poliittisessa päätöksenteossa ja ratkaisuja valmisteltaessa on huomioitava niiden pitkäaikais- ja sukupolvivaikutukset eri väestöryhmiin. Myöskään ratkaisujen etsimistä ei pidä jättää vain tietyn sukupolven harteille.

Sillä todella on merkitystä, mikä on tämän hetkisten lasten, nuorten ja milleniaalien hyvinvoinnin tila 15-30 vuoden kuluttua, kun tarvitsemme enemmän kuin koskaan työkykyisiä ja hyvinvoivia ihmisiä juuri niille “perinteisille työpaikoille” paikkaamaan väestön huoltosuhdetta.

 

Saana Simonen, Kirjoittaja on STTK-Opiskelijoiden puheenjohtaja.

***

Mie jaksan kyllä, mutta entä jos en?