Kansallinen vai EU:n laajuinen yritysvastuulaki?


Yritysvastuulaki

Yritysvastuulaki keskusteluttaa tällä hetkellä Suomen lisäksi laajasti myös EU:ssa ja sen eri jäsenmaissa. Nykyinen hallitus on sitoutunut sekä kansalliseen yritysvastuulakiin että edistämään EU-tason säätelyä.

Euroopan komissio julkaisi alkuviikosta tuoreen ja hyvin kattavan selvityksen yritysvastuulaista, joka olisi EU:n laajuinen. Komissio kyseli asiasta laajasti sidosryhmäkonsultaatiossa, jossa oli mukana eri etu- ja kansalaisjärjestöjä, ammattiliittoja sekä yli 300 erikokoista yritystä. Kokoonpano oli hyvin samankaltainen kuin Suomessa toiminut #ykkösketjuun- kampanjakoalitio.

Nyt komissio halusikin selvittää, minkälaiselle EU:n laajuiselle säätelylle olisi tarvetta ja kannatusta.

Jo nyt 11 EU-jäsenmaassa on olemassa lainsäädäntöhankkeita tai kampanjoita yritysvastuulain saamiseksi. Nyt komissio halusikin selvittää, minkälaiselle EU:n laajuiselle säätelylle olisi tarvetta ja kannatusta. Sinänsä ei ole uutta tai poikkeuksellista, että EU asettaisi elinkeinotoiminnalle yritysvastuullista säätelyä – sellaisia on tehty sektorikohtaisesti jo nyt, kuten puutavaraa ja mineraaleja koskevassa regulaatiossa.

Selvitys antoi kattavan kuvan toimintaympäristöstä, jossa ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja ympäristön suojeleminen on yrityksille vapaaehtoista. – Vain kolmannes yrityksistä huolehtii ihmisoikeuksien toteutumisesta kattavasti ja toinen kolmannes noudattaa vain osittaista huolellisuutta. EU on kuitenkin merkittävä toimija globaaleilla markkinoilla ja sen vaatimuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisoikeuksien kehittymiseen myös EU:n ulkopuolisissa alihankintaketjuissa.

Yrityksistä valtaosa kannatti EU:n laajuista yritysvastuulainsäädäntöä

Selvitykseen vastanneista yrityksistä valtaosa kannatti muiden sidosryhmien kanssa EU:n laajuista yritysvastuulainsäädäntöä. Sitä pidettiin vaikuttavuudeltaan parempana koko arvoketjussa, koska se sisältäisi ihmisoikeuselementtejä, jotka eivät olisi kauppasopimustilanteessa neuvoteltavissa ja sen katsottiin tasaavan erilaista kilpailua myös EU:n sisämarkkinoilla. Vaikka se saattaisi asettaa yrityksiä hieman heikompaan kilpailuasetelmaan EU:n ulkopuolisten yritysten kanssa, sitä pidettiin melko vähäisenä kilpailuvääristymänä, jos vertaa esimerkiksi keskimääräisiin tulliveroihin, joita jo nyt maksetaan ei-EU-maista tulevista tuotteista.

Pitäisikö Suomen nyt odotella ennemmin EU-tason yritysvastuulakia kuin tehdä omaansa?

Ei pitäisi, sillä nämä eivät poissulje toisiaan. Selvityksestä käy nimittäin myös ilmi, että pohdinnat käytännön EU-lainsäädännöstä (minkä kokoisia yrityksiä, miten raportoidaan, tarvitaanko EU-tason viranomaista valvomaan, onko sanktioita) ovat vielä pitkälti auki.

Suomi voi halutessaan näyttää esimerkkiä koko EU:lle onnistuneesta yritysvastuulaista.

Jäsenmaissa tehtävä lainsäädäntötyö on siten parhaimmillaan riman asettamista myös EU-tasolle. Suomi voi halutessaan näyttää esimerkkiä koko EU:lle onnistuneesta yritysvastuulaista, jossa kuullaan kaikkia toimijoita, parannetaan suomalaisten yritysten vastuullisuutta ja reilua kilpailua ilman liiallista byrokratiaa sekä ennen kaikkea varmistetaan, että emme toimi riistäjinä ihmisoikeuksissa tai ympäristönsuojelussa EU:n ulkopuolisissakaan maissa.

Elena Gorschkow
Kirjoittaja on STTK:n yhteiskuntasuhteista vastaava päällikkö

***

Q&A: Mistä on kyse yritysvastuulaissa?

Vastuullinen yritys haluaa yritysvastuulain