Kohtaanto-ongelman ratkominen siirtää katseen työvoimasta tarjotun työn laatuun ja työnantajan odotuksiin

Kirjoittaja:

Elena Gorschkow

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Profiili
Nuori kahvilan kassalla

Samaan aikaan kun avoimia työpaikkoja on paljon, on myös paljon työnhakijoita. Työllisyyden kohtaanto-ongelma on todellinen.

Työttömyysturvajärjestelmä lähtee erilaisista kannustimista, jotka ohjaavat työnhakijoita hakemaan avoimia työpaikkoja. Perinteisesti työvoimapalveluissa pyritään yhdistämään oikeanlainen osaaminen ja työnantaja, eli ohjaamaan tietynlainen työntekijä sopivaan työpaikkaan. Edellisen hallituksen aikana ajateltiin, että tiukentamalla työnhakuvelvoitteita saataisiin parempia tuloksia työllisyydessä. Työllisyysaste nousikin, mutta on vaikea arvioida, johtuiko se työllisyystoimenpiteistä vai paranevasta taloudellisesta suhdanteesta.

Avoimien työsuhteiden laatua tulisi tarkastella enemmän

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, millaisia työsuhteita on tarjolla avoimena olevissa työpaikoissa ja millaisia odotuksia työntekijöiden suhteen on. Osana työllisyyskeskustelua tulisikin nykyistä tarkemmin selvittää avoimien työsuhteiden laatua. Kohtaanto-ongelmien ratkominen vaatii katseen kääntämistä työmarkkinoilla olevasta työvoimasta myös työnantajien tarjoaman työn laatuun ja odotuksiin, joita työpaikoilla on työntekijöiden osaamisen suhteen.

Osana työllisyyskeskustelua tulisikin nykyistä tarkemmin selvittää avoimien työsuhteiden laatua.

Tiedämme, että pitkäkestoisemmat avoimena olevat työsuhteet täyttyvät nopeammin kuin erilainen pätkätyö. Osa-aikatyöstä, määräaikaisista työsuhteista, vuokratyöstä, nollatuntisopimuksista, provisiopalkkaisesta ja laskutusperustaisesta työstä on haasteellista saada kunnollista tilastointia. Avoimena olevien työpaikkojen laadulliset määrittelyt tekee ilmoituksen jättävä työnantaja. Tarkemman analyysin näkökulmasta työpaikkailmoitukset ovat epäjohdonmukaisia eikä niistä voi tehdä yleistettävää tulkintaa työn laadusta.

On arvioitu, että jopa puolet pitkään täyttämättöminä olevista työpaikoista saattavat olla laadultaan sellaista, että ne eivät kannusta taloudellisesti tai kestoltaan hakeutumaan tehtävään. Tämä ei luo työn hakijoille riittävää turvallisuuden tunnetta. Esimerkiksi Niina Tanner on PAMille tekemässään selvityksessä ”Töissä, mutta köyhä – palkkatyököyhyys ja sen kustannukset ravintola- ja kiinteistöpalvelualoilla” (2019) todennut, että avoimena olleista 22 300 työpaikasta noin 14 000 oli aiemmin mainittua silpputyötä.

Millaisia odotuksia työnantajilla on potentiaalisille työntekijöille?

On myös aiheellista pohtia, millaisia odotuksia työnantajilla on potentiaalisille työntekijöille. Työnhakijoiden joukossa yliedustettuna on osatyökykyisiä ja muita heikommassa työmarkkinatilanteessa olevia. Julkisesti kuitenkin jaetaan työpaikkailmoituksia, joissa vaaditaan alan useamman vuoden työkokemusta, korkeakouluopintoja, usean kielen taitoa ja mielellään reipasta asennetta – alhaista palkkaa tai pätkätyösuhdetta vastaan.

Onko työmarkkinoilla olevien työntekijöiden oltava juuri kyseistä työpaikkaa ajatellen täydellisen valmiita?

Kaikki työnantajat eivät tietenkään oleta liikoja, mutta onko työmarkkinoilla olevien työntekijöiden oltava juuri kyseistä työpaikkaa ajatellen täydellisen valmiita? Vai voisimmeko ajatella myös työnantajan olevan valmis kouluttamaan hieman enemmän varsinkin, jos tähän on tarjolla jonkinlaista tukea. Erityisesti tulisi tarkastella kielitaitovaatimuksia kansainvälisen työvoiman osalta ja pohtia, voisiko kielitaitoa oppia myös työn ohella.

Kaiken kaikkiaan kohtaanto-ongelmien monipuolinen tarkastelu antaa parhaat valmiudet sujuvoittaa työmarkkinoita ja nostaa työllisyysastetta.

Elena Gorschkow
yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö

Ajankohtaista

2.2.2023

Tehy: Samapalkkaisuusohjelmaa jatkettava, työmarkkinaosapuolet tehokkaammin mukaan

Lue
2.2.2023

Jyty: Palkkatasa-arvoa on edistettävä työehtosopimuksilla

Lue
2.2.2023

STTK kannattaa samapalkkaisuusohjelman kokonaisarvioinnin suosituksia

Lue
1.2.2023

SuPer: Hoiva-avustajat toteuttavat lääkehoitoa ohi koulutuksensa, onko lääkehoidon toteutus turvallista?

Lue
1.2.2023

RIA ja RKL vaativat nopeaa reagointia uhkaavaan taantumaan

Lue
1.2.2023

Nolottaako kertoa, että särkee päätä?

Lue
31.1.2023

SAK, Akava ja STTK: Palveluita ja toimeentuloturvaa on kehitettävä kokonaisuutena

Lue
31.1.2023

Tehy: Hoiva-avustajat jakavat lainvastaisesti luvatta lääkkeitä – valvontaa tiukennettava, sanktiot tarpeen

Lue