Periaatteessa hyvän sisäilman resepti on yksinkertainen. Tarvitaan vain terve rakennus, jota hoidetaan ja huolletaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Mahdolliset viat ja puutteet korjataan sekä määräaikaiskunnostukset tehdään viivyttelemättä ja asiantuntevasti.
Avoin tiedonkulku sisäilmakysymyksissä edistää luottamusta ja osaltaan auttaa ripeän aikataulutuksen varmistamisessa.
Käytännössä sisäilma-onnelaa ei suomalaisilla työpaikoilla ole vielä saavutettu. STTK:n teettämässä kyselyssä 22% vastaajista (yli 2000 vastaajan satunnaisotos) arvioi työpaikkansa sisäilman laadun erittäin tai melko huonoksi. Sote-sektorilla ja koulutussektorilla näin arvioi kolmasosa vastaajista. Sisäilman laatua heikensivät useimmiten ilmanvaihto-, lämpötila- ja pölyongelmat, mutta myös home- tai kosteusvaurio-ongelmista viimeisen kolmen vuoden aikana raportoi 17 % vastanneista.
Avoin tiedonkulku työpaikkojen sisäilmakysymyksissä edistää luottamusta
Liian usein korjaustoimissa viivytellään tai niistä ei avoimesti kerrota henkilöstölle. Avoin tiedonkulku sisäilmakysymyksissä edistää luottamusta ja osaltaan auttaa ripeän aikataulutuksen varmistamisessa. Jos korjauksiin ryhdytään vasta siinä vaiheessa, kun useat työntekijät raportoivat esimerkiksi hengitysteiden oireilusta, ollaan auttamatta myöhässä.
Sisäilman vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Tyypillisten huonosta sisäilmasta aiheutuvien oireiden taustalla voi olla monenlaisia altistavia tekijöitä, eivätkä syy-seuraussuhteet ole aina suoraan osoitettavissa. Siksi niistä tulisi saada tarkempia tutkimustuloksia. Tärkeätä olisi myös saada enemmän vuoropuhelua tutkijaryhmien välille, jotta hyvässä yhteistyössä löydettäisiin parhaat tavat tutkia ja hoitaa sisäilmahaitoille altistuneita ja niistä oireilevia tai sairastuneita työntekijöitä.
Tyypillisten huonosta sisäilmasta aiheutuvien oireiden taustalla voi olla monenlaisia altistavia tekijöitä, eivätkä syy-seuraussuhteet ole aina suoraan osoitettavissa.
THL:n vetämän Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman päätavoite on vähentää sisäympäristöön liittyviä terveys- ja hyvinvointihaittoja Suomessa vuoteen 2028 mennessä. Tavoitteisiin pääsemiseksi toimitaan laajalla sektorilla yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa. Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kehittää uusia, tutkittuun tietoon perustuvia keinoja ja ratkaisuja sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisuun sekä oireilevien ja sairaiden hoitoon ja tukeen. Keskiöön nostetaan ihmisen terveys ja hyvinvointi, haittojen ennaltaehkäisy, viestintä sekä sairastuneiden kokonaisvaltainen hoito ja tuki.
Terveydenhuollon ammattilaisille on luvassa lisäkoulutusta erityisesti pitkäaikaisia ja vaikeita oireita saavien potilaiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä alueellisia ohjeistuksia työn tueksi. Työpaikkojen sisäilmaongelmien ratkaisuissa varsinkin osaavan työterveyshuollon merkitys on suuri. Sekä palvelujen että sosiaaliturvan osalta on varmistettava, ettei väliinputoamisia pääse tapahtumaan.
Sääennuste vaikuttaa siis lupaavan parempaa sisäilmaa lähivuosille. Olisimmeko vuonna 2028 jo siinä tilanteessa, että sisäilmaohjelma on tehnyt itsensä tarpeettomaksi?
Riitta Työläjärvi
sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija
***
Joka viides kärsii työpaikoilla sisäilmaongelmista