STTK: Suomen Pankin talousennuste tuo tummia pilviä talouden ylle


Talouspolitiikka

Suomen Pankin tuoreen talousennusteen mukaan talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,6 prosenttiin. Seuraavina vuosina talouden kasvun odotetaan yltävän vain 1,5 ja 1,3 prosenttiin. Talouden näkymiä haittaavat muun muassa kauppasotiin liittyvät riskit.

– Kansainvälinen talousodotusten heikentyminen rantautuu Suomeenkin. Talouskasvu on hidastumassa, mutta taantumaa ei ole näkyvissä, STTK:n ekonomisti Antti Koskela toteaa.

Inflaatio-odotukset euroalueella ovat hidastuneet. Tämä kertoo heikentyneistä odotuksista ja talousnäkymistä. Matalat odotukset vaikeuttavat Euroopan keskuspankin (EKP) inflaatiotavoitteen saavuttamista. EKP aikoo pitää rahapolitiikan nykytasolla ainakin ensi vuoden puoliväliin. Jos talouskehitys heikkenee edelleen, EKP:n neuvosto saattaa käynnistää uudelleen arvopapereiden ostot.

– Aiempi oletus oli, että tänä vuonna korot saattaisivat nousta. Nyt heikot talousnäkymät ja laskevat inflaatio-odotukset muuttavat tilanteen. Rahapolitiikka pysyy löysänä ainakin vuoteen 2020.

Tilastokeskuksen mittaama kuluttajien luottamus Suomen talouteen on heikentynyt merkittävästi viimeisen 12 kuukauden aikana. Tämä käy yksiin Suomen Pankin havaintojen kanssa. Yksityisen kulutuksen ei seuraavina vuosina odoteta nousevan merkittävästi. Myös rakentaminen vähenee.

– Rakennuslupien määrä on vähentynyt tänä vuonna merkittävästi, mikä tulee näkymään rakentamisen hidastumisena lähivuosina, Koskela arvioi.

Työvoimapalveluihin panostettava riittävästi

Uusi hallitus on päässyt aloittamaan työnsä suotuisissa olosuhteissa. Julkistalouden alijäämä on lähellä nollaa ja velan suhde bruttokansantuotteeseen laskenut. Työllisyyskehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Työllisyyden suhdanneluontoinen kasvu on kuitenkin pysähtymässä, joten 75 prosentin työllisyystavoitteen saavuttaminen vaikeutuu.

– STTK vaatii riittäviä panostuksia työvoimapalveluihin. Pohjoismaisen tason työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää myös palkkatukimäärärahojen merkittävää nostoa, Koskela muistuttaa.

Talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje arvioidaan noin kolmeen prosenttiin verrattuna bruttokansantuotteeseen. Keskeinen syy on ikäsidonnaisten menojen kasvu.

– Ikääntyvän väestön terveydenhoito- ja vanhuspalveluihin kohdistuvien menojen kasvu tuo pitkällä aikavälillä paineita julkiselle taloudelle, vaikka akuutisti julkistalouden tila on vahva. Väestöpyramidin kääntymisen haasteet ovat hankalia ratkaista, Koskela muistuttaa.

Lisätietoja STTK:ssa: ekonomisti Antti Koskela, puhelin 044 543 9838.

***

STTK: Hallituksen työllisyystavoitteen ydin on kestävä talouskasvu